Käärijä kertoi antaneensa kaiken mitä sydämestä lähtee – Suomalaiset pitkän linjan viisufanit puivat jälkipyykkiä: ”Voidaan kysyä, kenelle Euroviisuja tehdään”

Käärijä kertoi antaneensa kaiken mitä sydämestä lähtee – Suomalaiset pitkän linjan viisufanit puivat jälkipyykkiä: ”Voidaan kysyä, kenelle Euroviisuja tehdään”

Kaksi pitkän linjan suomalaista euroviisufania antaa kritiikkiä laulukilpailun ratkaisseille tuomariäänille. Heidän mukaansa raatien äänet ovat ristiriidassa yleisön mielipiteen kanssa, minkä lisäksi raateihin kasautuu fanien mielestä suhteettoman paljon vaikutusvaltaa pienelle joukolle.

Suomen edustaja Käärijä tuli lauantai-illan finaalissa toiseksi. Voiton vei Ruotsin Loreen. Kilpailu ratkesi musiikkialan ammattilaisista koostuvien maakohtaisten raatien ääniin.

Ruotsi sai yhteensä 583 pistettä, joista 243 tuli yleisöltä ja loput 340 raadeilta. Suomi taas sai yhteensä 526 pistettä, joista yleisö antoi 376 ja raadit 150.

Käärijä sai täydet 12 yleisöpistettä peräti 18 maalta. Loreen sen sijaan ei saanut täysiä yleisöpisteitä yhdeltäkään maalta.

Euroviisuja yli 40 vuotta seurannut toimittaja Anna Muurinen sanoo, että kilpailusta jäi kaksijakoiset tunnelmat.

– Päällimmäisin fiilis on, että tämä oli ihan mielettömän hyvä tulos, hitto vieköön, suomenkielisellä kappaleella, Muurinen sanoo.

– Itse kisa jätti kuitenkin aika paljon mietittävää. Raateja on kritisoitu viime vuosina, ja nyt tuntuu selvästi, että niiden tarkoitus on tehdä euroviisumusiikista mahdollisimman geneeristä. Kaikki poikkeamat linjasta torpataan.

Suomen Euroviisuklubin puheenjohtaja Jouni Pihkakorpi on samoilla linjoilla Muurisen kanssa: Käärijän suoritus oli hieno, mutta äänestyksestä jäi suuhun karvas maku.

– Sijoittuminen toiseksi Euroviisuissa on Suomelle aivan loistava tulos, Pihkakorpi sanoo.

– Jos taas miettii koko systeemiä ja äänestyskäytäntöä, muutaman hengen raadeilla on paljon valtaa kävellä yleisön yli. Petyin siihen, miten raadit äänestivät.

Käärijä lavalla Euroviisujen semifinaalissa.

Käärijä lavalla Euroviisujen semifinaalissa.

Kuva: ADAM VAUGHAN

Raatien äänillä ja yleisöäänillä yhtä iso painoarvo

Euroviisuissa esiintyjien lopullinen pistesaldo muodostuu puoliksi yleisöäänistä ja puoliksi raatien äänistä. Niillä on siis yhtä suuri painoarvo pistelaskussa. Jokaisen maan raati koostuu muutamasta musiikkialan ammattilaisesta.

Muurisen mukaan raadit ovat saaneet osakseen kritiikkiä, koska niiden kautta verrattain pienellä joukolla ihmisiä on suuri valta vaikuttaa kilpailun lopputulokseen. Myös raatien muodostuminen ja kokoonpano ovat herättäneet kysymyksiä.

– Ylipäätään on kritisoitu sitä, että keitä raatien jäsenet ovat, millä perusteella heidät on valittu ja miten heitä on kenties etukäteen ohjeistettu, Muurinen sanoo.

Hänen mukaansa on mielenkiintoista, kuinka eri tavalla raadit ja yleisö suhtautuivat Suomen sekä Ruotsin esityksiin.

– Voidaan kysyä, kenelle Euroviisuja tehdään. Tehdäänkö niitä yleisölle vai tuomareille ja musabisnekselle? Muurinen kysyy.

– Tämä on mielestäni todella mielenkiintoinen kysymys, johon varmaan saadaan vähitellen vastauksia. Kyllä tässä on vakavan keskustelun paikka.

Raadit luotiin alun perin nostamaan laulujen tasoa

Käärijän sijoitus oli Suomen kaikkien aikojen toiseksi paras euroviisutulos. Ainoastaan Lordi on yltänyt parempaan vuonna 2006, kun yhtye voitti kilpailun. Tuolloin voittaja ratkaistiin vielä suoralla yleisöäänestyksellä.

Annettujen äänten perusteella Suomi olisi vienyt voiton puhtaassa yleisöäänestyksessä tälläkin kertaa.

Muurisen mukaan raatien ja yleisön jakautumisessa on ristiriita, jota joutuu miettimään myös kilpailun järjestäjä, Euroopan yleisradioliitto EBU.

– Raatien tarkoitus oli aikoinaan nostaa euroviisulaulujen tasoa. Niillä haluttiin nimenomaan torpata villit kansan suosikit, jotta lauluissa olisi jotain muutakin arvoa, Muurinen sanoo.

– Puolsin itse aikoinaan raateja, mutta nyt niistä pitäisi mielestäni luopua, kun ne eivät kerran toimi.

EBU:ssa pitää Muurisen mukaan päättää, halutaanko Euroviisuilta suuria tunteita ja erilaisuutta vai selkeitä radiopop-iskelmiä.

Hänen mukaansa Loreenin englanninkielinen voittokappale Tattoo on tyylipuhdas pop-biisi, joka olisi sinänsä voinut tulla mistä maasta tahansa.

Euroviisuklubin Pihkakorpi huomauttaa, että kaikesta tästä huolimatta Suomen menestyksestä olisi syytä olla ylpeä. Käärijän finaaliesitys oli hänen mielestään nappisuoritus.

– Esityksessä ei ollut oikeastaan mitään muutettavaa. Finaalista annan Käärijälle täydet pisteet, Pihkakorpi sanoo.

– Kyllä tässä täytyy olla aivan valtavan ylpeä Käärijän tekemästä euroviisumatkasta.

”Rehellisesti sanottuna vähän harmittaa”

Suomalaismedioiden eteen saapui puolitoista tuntia tuloksen selviämisen jälkeen selvästi pettynyt artisti, joka jaksoi kuitenkin hymyillä.

– Rehellisesti sanottuna vähän harmittaa, koska se, mitä lähdin hakemaan, oli voitto. Totta kai täytyy olla ylpeä tästä suorituksesta, aika makea suoritus suomenkieliseltä biisiltä, Käärijä eli Jere Pöyhönen sanoi.

Käärijän sijoitus on Suomen paras sitten Lordin euroviisuvoiton vuonna 2006. Suomenkielinen kappale ei ole koskaan sijoittunut Euroviisuissa yhtä korkealle.

Euroviisut voitti kilpailun suurin ennakkosuosikki Ruotsi, joka oli myös ammattilaisraatien suosikki. Suomi puolestaan sai yleisöäänestyksessä eniten pisteitä.

– Säännöt on säännöt, niillä mennään, kommentoi Käärijä raatien painoarvoa lopputuloksessa.

– Olen antanut kaiken, mitä sydämestäni lähtee. Olen antanut kaikkeni tähän juttuun. Olen halunnut, että Suomen kansa olisi minusta ylpeä. Ymmärrän, jos he eivät ole, kun en voittanut.

”Annoin tälle jutulle kaikkeni”

Käärijää on ympäröinyt tänä keväänä Suomen viisuedustajalle täysin ennennäkemätön innostus.

Myös viisuareenan yleisö tuntui olevan selvästi Suomen puolella: yleisössä huudettiin kovaan ääneen Cha cha cha:ta ja Käärijää useaan kertaan pisteiden julkistuksen aikana.

– Totta kai se tuntuu hyvältä, mutta siinä vaiheessa kun tajusin, että en voita, niin ei sekään täysin lievitä oloa, Käärijä kuvaili tunteitaan yleisön tuesta.

– Sanoin medioille, frendeille ja perheelle, että voitan tämän, ja en voittanut. Olen vähän pettynyt, mutta elämä jatkuu.

Euroviisuissa on noussut legendoiksi myös sellaisia artisteja, jotka eivät ole voittaneet kilpailua – esimerkiksi tänäkin vuonna lavalla nähty Ukrainan Vjerka Serdjutshka.

Jos Käärijä kutsutaan tulevaisuudessa takaisin viisulavalle, aikooko hän vastata kutsuun myöntävästi?

– Jos aikataulut ja muut systeemit natsaa niin why not, tulen takaisin ja annan sen mitä pystyn antamaan.

Vaikka voitto meni sivu suun, takahuoneessa oli jo ehditty kaataa shampanjaa päälle, Käärijä paljasti. Iltaa hän suunnitteli jatkavansa perheen ja ystävien seurassa.

– Haluan vain halata heitä ja sanoa, että rakastan heitä.

Lähde

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *