Päätoimittaja Antti Kokkonen
Kuva: Maiju Pohjanheimo
Sote-menojen kasvun hillintäurakka otti yhden askeleen hallituksen kehysriihessä. Siellä päätettiin sairaalanverkon supistamisesta. Tavoiteltu 26 miljoonan euron säästö ei soten kokonaisuudessa ole iso, mutta näkyvä ja konkreettinen monilla paikkakunnilla.
Hallitus päätyi noudattelemaan pääosin sosiaali- ja terveysministeriön tammikuussa tekemää linjausta. Yöpäivystykset lakkaavat Iisalmessa, Jämsässä, Kouvolassa, Raahessa ja Varkaudessa. Ympärivuorokautinen päivystys säilyy Ivalon ja Kuusamon lisäksi Pietarsaaressa ja Raaseporissa.
Lisäksi Kemissä, Oulaisissa, Salossa, Savonlinnassa ja Valkeakoskella sijaitsevissa sairaaloissa loppuu raskas kirurgia, joka edellyttää ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta. Päiväkirurgia jää.
Leikkaukset koskevat. Pohjois-Pohjanmaalla erityisesti Oulaisissa suru on suuri. Sairaala ei ole pelkästään lähipalvelu. Se on merkittävä työllistäjä ja osa isompaa sote-alan ekosysteemiä, johon kuuluu muun muassa sairaanhoitoalan koulutusta. Oulaskankaalla raskaan kirurgian ja yhteispäivystyksen loppuminen ovat rankka isku
Raahen osalta seuraukset eivät ole yhtä dramaattiset. Yöpäivystyksen loppuminen on toki heikennys, mutta sen kävijämäärät eivät ole olleet kovin suuria. Mikäli ilta- ja viikonloppupäivystys säilyy, voivat raahelaiset todeta kulkevansa tämän säästökuurin läpi liki kuivin jaloin.
Kuusamo, kuten toinen poikkeus Ivalo saavat pitää yöaikaisen päivystyksensä syrjäisen sijaintinsa perusteella. Rajansa on sillä, kuinka kauas apu voidaan hätään joutuneelta viedä.
Käännetään sote-kakku paistumaan toisin päin. Vaikka moninaisia säästötoimia tehdään, sote-menot jatkavat kasvuaan. Väestö ikääntyy, palveluiden tarve kasvaa.
Sitä vaihtoehtoa ei ole, että mitään ei tehtäisi. Hallitus ja hyvinvointialueet tekevät nyt niitä kipeitä päätöksiä, joihin sairaanhoitopiirit eivät vanhan järjestelmän aikana kyenneet.
Terveydenhoitoon on syntynyt valtavasti saneerausvelkaa, joka on nyt kivuliaasti kirittävä kiinni.
Vanhasta sote-järjestelmästä puuttuivat kannusteet säästää. Sairaanhoitopiireiltä lähti lasku kunnille eikä menojen hillintää tehnyt kukaan.
Tutkimusten mukaan mikä hyvänsä organisaatio jatkaa kasvuaan loputtomasti, mikäli ulkoista rajoitetta ei tule. Sairaanhoitopiirit olivat sillä tiellä.
Jos säästösyyllisiä pitää hakea, katse kannattaa kääntää edellisiin sote-päättäjiin, ei nykyisiin.
Paljon parjatussa sote-uudistuksessa näyttää olevan ainakin yksi onnistunut piirre. Se on lopulta pakottanut terveydenhuoltojärjestelmän miettimään rahan käyttöä ja priorisoimaan tekemisiä.
Näyttää siltä, että valtiovarainministeriön tiukka ohjaus toimii. Yhtenä tehokkaana kiristyskeinona on se, että alijäämän tekijät eivät saa rahaa investointeihinsa. Kukkaron nyörejä on nyt aidosti pakko kiristää ja miettiä, miten vähemmällä saisi enemmän.
Eivät sote-toimijat tässä yhteiskunnassa ensimmäisenä ole joutuneet näitä asioita miettimään. Tulovirran ehtyminen on kautta historian pakottanut niin yrityksiä, yhteisöjä kuin yksilöitäkin säästökuurille.
Hallituksen sairaalaverkkopäätökseen on jäänyt iso kauneusvirhe. Kun leikataan, tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus on äärimmäisen tärkeää.
Tässä valossa on mahdoton ymmärtää sitä, että leikkuri ei kohdistunut ruotsinkielisiin Pietarsaaren ja Raaseporin sairaaloihin. Näiden lähellä on sairaalat Kokkolassa ja Lohjalla. Raaseporin yöpäivystyksessä käy keskimäärin kaksi potilasta yötä kohti.
Kansalaiset asetettiin räikeästi eriarvoiseen asemaan äidinkielen perusteella. Tämä päätös nakertaa pahasti hallituksen säästötoimien hyväksyttävyyttä niillä paikkakunnilla, jotka karsimispäätöksestä joutuvat kärsimään.
Onneton suosiminen nakertaa myös palan yleisestä politiikan uskottavuudesta.
