Kuluvasta vuodesta on tulossa todennäköisesti mittaushistorian kuumin kertoi ilmastonmuutosta seuraava EU:n Copernicus-palvelu keskiviikkona. Edellinen ennätys on vuodelta 2016, mutta ero tähän vuoteen on tilastoissa enää minimaalinen.
Koko päättyvä kesä on jo nyt varmuudella mittaushistorian kuumin. Maailmanlaajuisesti kesä-heinä-elokuussa oli vaajat 0,7 celsiusastetta keskimääräistä lämpimämpää, Euroopassa ero oli yli 0,8 astetta.
Marokossa lämpötilat kipusivat kesällä 44 asteeseen.
Kuva: JALAL MORCHIDI
Copernicuksen raportissa arvioidaan, että elokuussa oli maailmanlaajuisesti noin 1,5 celsiusastetta lämpimämpää kuin esiteollisena aikana eli vuosina 1850–1900 keskimäärin. Tuo puolentoista asteen raja asetettiin vuonna 2015 Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteeksi siitä, mihin ilmaston lämpeneminen pitäisi enimmillään rajoittaa.
Maailman ilmatieteenjärjestö WMO muistuttaa, ettei rajan tilapäinen ylitys merkitse lämpötilan nousua pysyvästi yli Pariisin sopimuksessa määritellyn tason.
Etelän talvikin oli lämmin
Irakissa lämpötilat nousivat heinäkuussa yli 50 asteeseen.
Kuva: AHMED JALIL
Todennäköisesti päättynyt kesä oli ennätyksellinen myös huomattavasti pidemmässä perspektiivissä.
– Juuri päättyneet kolme kuukautta ovat olleet lämpimimmät noin 120 000 vuoteen, eli käytännössä koko ihmiskunnan historiassa, Copernicuksen apulaisjohtaja Samantha Burgess arvioi uutistoimisto AFP:lle.
Tutkijat voivat arvioida ennen 1800-luvun puoliväliä eli mittausten aloittamista vallinneita lämpötiloja epäsuorasti tutkimalla muun muassa puiden vuosikasvustoja ja jääkairausnäytteitä.
Ilmakehän lisäksi myös merten pintavedet lämpenivät kesällä ennätyksellisen paljon. Elokuussa merivesien globaali keskilämpötila nousi 21 asteeseen eli korkeammaksi kuin koskaan mittaushistoriassa. Pohjois-Atlantilla meriveden lämpötilaksi mitattiin elokuun lopulla yli 25 celsiusastetta.
Espanjassa annettiin kesällä sään vuoksi kansallisia varoituksia, kun lämpötilat kokoilivat jopa 42 asteeseen.
Kuva: Juan Carlos Hidalgo
Poikkeuksellisen lämmintä on ollut myös eteläisen pallonpuoliskon talvessa. Argentiinan Buenos Airesissa lämpötila nousi elokuun ensimmäisenä päivänä 30 celsiusasteeseen. Myös Australiassa talvi oli mittaushistorian lämpimin, minkä pelätään ennakoivan pahoja maastopaloja ensi kesäksi.
El Nino iskemässä täysillä
YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas huomauttaa, että ennätyksiä on nyt mitattu jo ennen kuin Tyynellämerellä alkanut El Nino -sääilmiö vaikuttaa ilmastoon koko voimallaan. El Nino tyypillisesti vahvistaa lämpenemistä entisestään. Se muun muassa vaikutti edellisen ennätysvuoden 2016 lämpötiloihin.
Tämänkertaisen El Ninon odotetaan alkavan vaikuttaa täydellä voimallaan tämän vuoden lopussa ja ensi vuonna.
– Ilmastomme romahtaa nopeammin kuin ehdimme mukautua. Äärimmäiset sääilmiöt iskevät maapallon jokaiseen nurkkaan, kommentoi tuoreita tietoja YK:n pääsihteeri Antonio Guterres.
Santa Maria di Gesu -kirkko vaurioitui heinäkuussa tulipalossa, kun maastopalot pyyhkivät Sisilian yli Italian lämpöaallon aikana.
Kuva: Francesco Militello Mirto
YK:n mukaan ilmastonmuutos heikentää myös ilmanlaatua muun muassa maastopaloista leviävän savun vuoksi. Savun lisäksi poikkeuksellinen kuumuus käynnistää myös muita kemiallisia prosesseja, jotka ovat haitallisia ihmisten terveydelle ja heidän elinkeinoilleen.
WMO:n mukaan esimerkiksi otsonikerroksen hupenemisen on arvioitu aiheuttaneen huomattavia satojen menetyksiä osissa Intiaa ja Kiinaa.
WMO:n mukaan viime aikojen maastopalot Kreikassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa ovat konkreettinen osoitus siitä, mitä tulevaisuudessa on luvassa. Palojen aiheuttama savu heikensi ilmanlaatua dramaattisesti New Yorkin ja Ateenan kaltaisissa suurkaupungeissa.
