Lohdullisia uutisia kaikille meille, jotka jatkuvasti käymme päänsisäisiä keskusteluja elävien ja kuolleiden, entisten ja nykyisten kanssaihmistemme kanssa! Niitä käy nimittäin myös minäkertoja vuonna 2022 August-palkitun Ia Genbergin (s. 1967) romaanissaYksityiskohdat, ja kulkee silti terveiden kirjoissa.
Tai kulkee ja kulkee. Tarkalleen ottaen kypsään keski-ikään ehättänyt minäkertoja makaa kuumeen kourissa ja Paul Austerin New York -trilogian motivoimana lennähtää mielenmatkalle kadottamiensa ihmisten luokse. Samalla hän matkaa itseensä.
Minäkertojalle minuus rakentuu jäljistä, jotka hänen kohtaamansa ihmiset ovat häneen jättäneet. Kokemukset ovat muovanneet ruotsalaisnaista, mutta muutamat erityiset ihmiset suorastaan painaneet häneen lähtemättömän leimansa.
Menneisyys ei päästä naista otteestaan, eikä hän itsekään osaa päästää irti ihmisistä. Melkeinpä ydinoivalluksenaan hän ymmärtää, että pitää tiukasti kiinni niistä, jotka ovat lähteneet hänen luotaan ja kadonneet oman elämänsä pyörremyrskyihin.
Nainen ei ota ohjaksia omassa elämässään, vaan keskeyttää kursseja, lopettaa kirjoittamisen ja tekee leipänsä eteen vähän sitä sun tätä.
