Jaakko Teppo (s. 1953) nousi koko kansan tietoisuuteen jo 1980-luvun alussa.
Kuva: Arto Liiti
Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen on myöntänyt ansioituneille taiteilijoille ja toimijoille tämänvuotiset Suomi-palkinnot.
15 000 euron suuruisen palkinnon saavat tänä vuonna yhteiskunnallinen vaikuttaja ja ihmisoikeusaktivisti Ujuni Ahmed, elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Alli Haapasalo, kuraattori Veikko Halmetoja, kuvanveistäjä Kirsi Kaulanen, näyttelijä Kaija Pakarinen, säveltäjä Sanna Salmenkallio, lauluntekijä ja kansantaiteilija Jaakko Teppo sekä Yläkaupungin Yö -kaupunkifestivaali.
Palkituista Jaakko Teppo on lauluntekijä, kuplettilaulaja ja kansantaiteilija, josta tuli jo 1980-luvulla koko kansan kuplettimestari.
Teppo on palkintoperusteluiden mukaan tuonut musiikillaan ja hersyvillä lyriikoillaan iloa suomalaisten elämään yli kolmen vuosikymmenen ajan.
Teppo on tehnyt urallaan yli 5 000 keikkaa, ajanut 2 miljoonaa keikkakilometriä ja myynyt yli 600 000 levyä.
Tarkkanäköinen yhteiskunnallisten asioiden peilaaminen ja osuva huumori, persoonallinen tarinan kerronta ja laulutapa sekä tarttuvat melodiat ovat resepti Jaakko Tepon edelleen jatkuvalle kansan syvien rivien suosiolle. Työttömän laulu, Hilma ja Onni sekä Pamela lienevät hänen lauluistaan tunnetuimmat.
Samat ilot, alhot ja syrjästä katsomisen kokemukset ovat ajankohtaisia tänäänkin.
Viime vuosina Tepon musiikki on soinut Suomessa niin musikaalikiertueilla kuin kesäteatterien areenoillakin.
Kuraattori Veikko Halmetoja on tehnyt suomalaista kuvataidetta valtakunnallisesti tunnetuksi. Halmetojalla on suuri merkitys sille, että korkeatasoista kuvataidetta on voinut Suomessa kokea niin pienillä kuin suurillakin paikkakunnilla, pohjoisesta etelään ja lännestä itään.
Halmetoja on ollut monen Oulussakin pidetyn taidenäyttelyn takana.
Halmetojan kuratoimia näyttelyitä on toteutettu taidemuseoissa, kulttuurihistoriallisissa museoissa, taidegallerioissa, kuvataideviikoilla, kulttuurikeskuksissa ja purettavassa kerrostalossa. Halmetojan kuratoimat taidenäyttelyt henkivät laajaa sivistystä ja syvää leikkisyyttä.
Ujuni Ahmedin työ yhteiskunnallisena vaikuttajana ja ihmisoikeusaktivistina on poikkeuksellista ja arvokasta juuri tämän päivän Suomessa.
Ahmed on julkaissut kuluvana vuonna yhdessä Elina Hirvosen kanssa teoksen Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin.
Ujuni Ahmed on monikulttuurisuutta tukevan ja tutkivan Fenix Helsingin toiminnanjohtaja sekä Kansallisteatterin kotikirjailija.
Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Alli Haapasalo on ohjannut sekä tv-draamaa, lyhytelokuvia että kolme pitkää elokuvaa.
Haapasalon tuorein ohjaus Tytöt tytöt tytöt on sekä kotimainen että kansainvälinen arvostelumenestys.
Kirsi Kaulanen on kehittänyt neljälle vuosikymmenelle ulottuvan kuvanveistäjänuransa aikana omanlaisensa ilmaisun, jossa ornamentaalinen ja monumentaalinen muoto kytkeytyvät sulavasti toisiinsa.
Kaulasen veistotaiteella on vahva side pohjoiseen luontoon. Painavasta materiaalista, usein laserleikatusta teräksestä, luodut veistokset uusintavat kasviaiheita ja kurkottavat kohti avaruutta. Niille on tunnusomaista valon ja varjon vaihtelu.
Viimeisen vuosikymmenen aikana Kirsi Kaulanen on toteuttanut teoksiaan useisiin julkisiin tiloihin ja tuonut näin teoksensa laajasti saataville ja koettaviksi. Kaulanen voitti Mauno Koiviston muistomerkin suunnittelukilpailun teoksella Välittäjä, joka toteutetaan vuonna 2023 Pikkuparlamentin puistoon.
Pitkän ja monipuolisen uran tehnyt näyttelijä Kaija Pakarinen on jättänyt lähtemättömän jäljen suomalaiseen esittävään taiteeseen. Hänen sisäistetty, älykäs ja herkkä näyttelijäntyönsä jättää katsojaan voimakkaita tunnekokemuksia.
Ilman Pakarisen 40-vuotista uraansa suomalainen elokuva, televisio ja teatteri olisivat kiistattomasti köyhempiä. Hänen hiljaisen suuri karismansa on koko kansalle tuttu ja rakas.
Pakarisella on ollut ikonisia rooleja Matti Ijäksen Katsastuksesta ja Aki Kaurismäen elokuvista Risto Räppääjään, jatkuen aina tuoreisiin töihin Transport-sarjassa ja Häät ennen hautajaisia -elokuvassa. Pakarinen on ollut nostamassa kotimaisen television ja elokuvaa uudelle uljaalle ajalle.
Sanna Salmenkallion elokuvasävellykset on huomioitu neljä kertaa parhaan musiikin Jussi-palkinnolla. Tänä vuonna hänelle myönnettiin Aalto-elokuvan sävellystyöstä pohjoismainen elokuvamusiikkipalkinto Harpa.
Esittävän taiteen kontekstissa Salmenkallion itsenäinen taiteellinen ajattelu yhdistyy saumattomasti kokonaisteokseen ja antaa sille usein korvaamattoman arvokkaan sisällöllisen lisän.
Yläkaupungin Yö on yksi Suomen pitkäikäisimmistä ja suurimmista kaupunkifestivaaleista. Jyväskylässä vuosittain järjestettävä festivaali täytti tänä vuonna 30 vuotta.
Tapahtumaa järjestävä Yläkaupungin Yö ry on onnistunut esimerkillisesti kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden edistämisessä.
