Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi torstain Ilta-Sanomissa, ettei ole käytettävissä presidentinvaaleissa. Ilmoitus ei ollut yllätys, sillä jo maaliskuussa Kaikkonen arvioi Lännen Median haastattelussa, ettei aio hakeutua puolueensa presidenttiehdokkaaksi.
Tarkalleen Kaikkonen vastasi ”olisitko käytettävissä?” -kysymykseen silloin näin:
– Tämä keskustelu ei ole ajankohtainen. Sanoisin kuitenkin, että oma ehdokkuus niissä vaaleissa tuntuu tällä hetkellä aika kaukaiselta ajatukselta.
Kaikkosen kieltäytyminen tulee monelle pettymykseksi, sillä ministeri nauttii puolueeseensa nähden hyvin suurta suosiota yli puoluerajojen. Kaikkosta pidetään paitsi onnistuneena puolustusministerinä, myös miellyttävänä persoonana, joka niin sanotusti saa hommat hoidettua.
Kaikkonen itse perustelee kieltäytymistään muun muassa perhesyillä. Hänellä on vaimonsa kanssa kaksi pientä poikaa. Toinen pojista syntyi vuonna 2020 ja toinen viime kesänä.
Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn on vahvoilla keskustan presidenttiehdokkaaksi. Kuvassa Rehn Säätytalolla hallitusneuvotteluissa.
Kuva: MAURI RATILAINEN
Ilmoitus uupuu vielä
Nyt näyttääkin vahvasti siltä, että jo pitkään keskustan presidenttiehdokkaaksi ennakoidun Olli Rehnin ehdokkuuden tiellä ei näy esteitä. Paitsi kansanedustajana, myös ministerinä, EU-parlamentaarikkona ja EU-komissaarina vaikuttanut 61-vuotias Rehn on viime vuodet vaikuttanut Suomen Pankin pääjohtajana.
Rehn itse ei ole vielä sanonut ”kyllä” ehdokkuudelleen, mutta sosiaalisen median käyttäjät panivat Iso-Britannian kuninkaan kruunajaisten aikaan merkille, miten Rehn postasi Twitteriin kuvan polkupyöristä ja kertoi olevansa vaimonsa kanssa ”tasavaltalaisella pyörälenkillä”.
Moni piti tätä jo merkkinä sille, että ehdokkuudesta ilmoitus on vain päivien asia. Kaikkosen kieltäytymisilmoitus tuonee Rehnin avauksen entistä lähemmäksi.
Puolueesta on tullut toiveita. Keskustan Helsingin piiri ilmoitti keskiviikkona, että se toivoo Rehnin asettuvan ehdolle.
Ei kelvannut puheenjohtajaksi, mutta presidenttiehdokkaaksi kyllä
Huhtikuussa eduskuntavaalien jälkeen Rehn valittiin Euroopan järjestelmäriskikomitean ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi.
Hän ilmoitti itse valinnastaan tiedotteella, jonka jakoi Twitteriin saatesanoilla ”päätin asettua ehdolle”. Tätäkin tulkittiin laajasti jo leikkimielisenä aloitteena vakavaan asiaan eli presidenttiehdokkuuteen.
Rehnin varapuheenjohtajuus on sinänsä oikeasti iso asia. Euroalueella asuu 340 miljoonaa ihmistä, joita yhteinen rahapolitiikka koskettaa. Rehn seuraa tehtävässä Ruotsin keskuspankin entistä pääjohtajaa Stefan Ingvesiä. Komiteaa johtaa Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde.
Olli Rehnin ilmoitusta presidenttiehdokkuudestaan odotetaan lähiaikoina.
Kuva: Joel Maisalmi
Menestyksekäs ura talouden kärkipaikalla on myös häivyttänyt ihmisten mielestä 2000-luvun alun Alpo Rusi -kohua. Silloin Rehn tuki päättäväisesti ystäväänsä Rusia, kun tätä epäiltiin vakoilusta. Syytteitä Rusia kohtaan ei lopulta nostettu.
Rehniä itseään lienee Suomen Pankin pääjohtajuus ja arvostettu asema talousasiantuntijana lohduttanut poliittisten pettymysten jälkeen. Rehn on kahdesti pyrkinyt keskustan puheenjohtajaksi, mutta ei kelvannut puolueelle kummallakaan kerralla.
Nyt kun puolueen ykköspoliitikon suosiota nauttiva Kaikkonen on vapaaehtoisesti pois pelistä, kelvannee Rehn paremmin kuin hyvin keskustalle presidenttiehdokkaaksi.
Keskusta valitsee ehdokkaansa ylimääräisessä puoluekokouksessa 23. syyskuuta Turussa.
Kirjoittaja on Lännen Median toimittaja.
