Presidentti Sauli Niinistö tyrmää ajatuksen Venäjän turvatakuista. Arkistokuva.
Kuva: Jussi Leinonen
JEF-maiden päämieskokous on alkanut Latviassa Riiassa.
Kokouksen aiheina ovat Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Euroopan turvallisuustilanne. Kokoukseen on kutsuttu edustajat kaikista kymmenestä JEF-puolustusyhteistyössä mukana olevista maista.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi piti kokouksen alussa puheen etänä Ukrainasta.
Hänen mukaansa Ukrainan ja sen liittolaisten on huolehdittava, että Venäjä häviää sodan ja että se tapahtuu nopeasti. Samalla hän pyysi lisää aseita erityisesti Ukrainan ilmatilan puolustamiseksi.
Kokousta isännöivät Latvian pääministeri Krisjanis Karins sekä JEF-yhteistyötä johtavan Britannian pääministeri Rishi Sunak. Suomesta kokoukseen osallistuu presidentti Sauli Niinistö.
– Meidän tulee tehdä kaikkemme Ukrainan tukemiseksi, kuten olemme tehneet nytkin, Karins sanoi kokouksen avajaispuheenvuorossaan.
Hän sanoi myös odottavansa Ruotsin ja Suomen liittymistä Natoon. Kun maat ovat jäseniä, JEF toimii hyvin Naton rinnalla jäsenmaidensa turvallisuuden takaajana, hän lisäsi.
Viron pääministeri Kaja Kallas vastasi Macronin turvatakuuehdotukseen toteamalla, ettei ole huolissaan Venäjän turvallisuudesta. Kuva 14. joulukuuta Brysselissä.
Kuva: STEPHANIE LECOCQ
Hän varoitti samassa yhteydessä, että Venäjä ei saa painostaa Ukrainaa tekemään sille epäedullisia rauhansopimuksia.
– Meidän tulee kuunnella Ukrainaa ja sen toiveita, eikä toisinpäin, hän totesi.
Macronin ehdotus sai kritiikkiä
Medialla oli mahdollisuus esittää lyhyesti johtajille kokouksia ennen tapaamisen alkua.
Johtajilta kysyttiin muun muassa, mitä mieltä he ovat Ranskan presidentti Emmanuel Macronin joulukuun alussa tekemästä ehdotuksesta, jonka mukaan länsimaiden pitäisi antaa Venäjälle turvatakuut. Lausunto on herättänyt paljon kritiikkiä.
Presidentti Niinistö vastasi kysymykseen todeten, että ehkä Venäjän pitäisi pikemminkin antaa turvatakuita.
– Se, joka tarvitsee turvallisuutta, on Venäjän naapurimaat, hän totesi.
Viron pääministeri Kaja Kallas taas totesi, ettei ole huolissaan nyt Venäjän turvallisuudesta vaan Ukrainasta.
Britannia lupasi lisää aseita Ukrainalle ja kannusti muitakin toimimaan samoin
Brittipääministeri Sunak totesi kokouksen alkupuheenvuorossaan, että Ukrainalle tulee jatkossa toimittaa entistä enemmän aseistusta, kuten ilmatorjunta-aseita ja panssariajoneuvoja.
Ennen kokousta tiedotettiin, että Britannia julkistaa kokouksessa merkittävän uuden tykistötukipaketin Ukrainalle. Pääministerinkanslian lausunnon mukaan paketin arvo on 250 miljoonaa puntaa eli lähes 290 miljoonaa euroa.
Tämä turvaa jatkuvan virran kriittisen tärkeitä tykistöammuksia Ukrainaan vuonna 2023, lausunnossa sanotaan. Britannia on ollut Yhdysvaltojen ohella Ukrainan avokätisimpiä sotilaallisia tukijoita.
– Toivon, että tämä kannustaa myös muita pöydän ympärillä istuvia jatkamaan vahvaa tukeaan Ukrainalle, Sunak sanoi.
Samoin hän totesi, että yksipuoliset tulitaukoehdotukset Venäjältä ovat täysin ”hyödyttömiä”.
– Ennen kuin Venäjä on kokonaan vetäytynyt Ukrainasta, ei tällaisille neuvotteluille ole tilaa. Mutta täällä voimme pohtia jo toimenpiteitä, kun tämä tapahtuu, hän totesi.
Sunak myös totesi, että JEF-maat kuuluvat Ukrainan läheisimpiin ystäviin.
JEF eli Joint Expeditionary Force on Britannian johtama puolustusyhteistyökehys, jossa on mukana Britannian ja Suomen lisäksi Hollanti, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Tanska ja Viro.
Ryhmän tavoite on kehittää maiden sotilaallisia valmiuksia yhteisillä harjoituksilla, ennaltaehkäistä kriisejä sekä tarvittaessa toimia yhdessä kriisitilanteissa. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi YK:n, Naton tai EU:n operaatioiden tukemisessa.
Esimerkiksi Latvian puolustusministeriön edustaja totesi tänään Latvian valtiontelevisiolle, että JEF-ryhmän joukot olisivat ensimmäiset, jotka saapuisivat puolustamaan Latviaa, jos maan turvallisuus olisi uhattuna, kertoo baltialaisuutistoimisto BNS.
