Sähköä voi säästää esimerkiksi sähkösaunan käyttöä vähentämällä. Arkistokuva.
Kuva: Sauli Pahkasalo
Sähkön hinnan nousu on aiheuttanut taloudellisia vaikeuksia neljännekselle kotitalouksista.
Eniten sähkön hinnan nousu on kurittanut pienituloisia ja sähkölämmitteisiä kotitalouksia.
Tämä käy ilmi valtioneuvoston kanslian teettämästä Kansalaispulssi-kyselystä, joka tehtiin tammikuussa. Kansalaispulssi-kyselyä on tehty keväästä 2020 saakka.
Lähes joka toinen kyselyyn vastannut kokee yhä melko tai erittäin paljon huolta sähkön ja energian hinnan noususta.
Myös huoli toimeentulosta on monelle suomalaiselle tuttu. Yli puolet on joutunut muuttamaan kulutustottumuksiaan.
Leuto talvi auttanut suomalaisia
– Kun talvikelit ovat olleet melko leutoja ja tuulisia, pahimmat pelot korkeista energiahinnoista eivät ole toteutuneet, mikä on varmasti helpottanut monen kotitalouden taloudellista tilannetta, sanoo erityisasiantuntija Juho Jyrkiäinen valtioneuvoston kansliasta.
Jyrkiäisen mukaan kuluttajien käyttäytyminen on kuitenkin pysynyt varovaisena.
– Yli kolmannes vastaajista kertoo nyt tinkivänsä ruokaan ja päivittäistavaroihin liittyvistä menoista.
Suurin osa kyselyyn vastanneista kertoo tehneensä energiansäästötoimia. Suosituimpia keinoja ovat sähkölaitteiden käytön vähentäminen, lämpötilojen laskeminen kodin oleskelutiloissa, suihkuajan lyhentäminen ja sähkösaunan käytön vähentäminen.
Luottamus terveydenhuoltoon ja koulutusjärjestelmään laskenut
Luottamus terveydenhuoltoon ja koulutusjärjestelmään on alhaisin Kansalaispulssi-kyselyn historiassa. Koulutusjärjestelmään luottaa 77 prosenttia ja terveydenhuoltojärjestelmään 69 prosenttia suomalaisista.
Luottamus Puolustusvoimiin, Poliisiin, tiedotusvälineisiin, hallitukseen ja poliittisiin puolueisiin on taas vahvistunut edelliseen kyselyyn verrattuna.
EU:n Venäjälle asettamat pakotteet hyväksyy 86 prosenttia suomalaisista, ja 79 prosenttia kannattaa ukrainalaisten pakolaisten ottamista Suomeen.
Kansalaispulssi-kyselyn 42. kierros on tehty 18.–23.1.2023.
Kansalaispulssin avulla selvitetään kansalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajien omasta mielialasta ja tulevaisuuden odotuksista.
Aineiston keräämisestä vastaa Tilastokeskus.
