On vuosi kahdeksanviis, kauan on aikaa siis.
Näin riimitteli Martti Syrjä Eppu Normaalien laulussa vuonna 1985. Samana vuonna valmistuin luokanopettajaksi. Nyt olen aloittamassa viimeistä lukuvuottani. Satoja oppilaita ja vielä enemmän tilanteita on mahtunut matkalle.
Entisiltä oppilailtani olen muun muassa ostanut auton, hakenut autolainaa ja saanut lääkäriapua. Entinen oppilas hoitaa nykyisin tietoteknisen tuen.
Työvuosieni aikana koulumaailmassa on tapahtunut monenlaisia muutoksia. Välillä tuntuu, että kehitysvauhti on ollut liiankin nopeaa.
Nyt aletaan huomata, että pitää keskittyä enemmän perustaitoihin.
Mutta yksi asia ei ole muuttunut: oppilaat. He ovat aina aitoja ja suoria.
Heidän pitkäjänteisyytensä on tosin heikentynyt. Kaikki mulle heti -ajattelu ei toimi oppimisessa, vaan se vaatii työtä.
Lähes neljäkymmentä vuotta sitten vastasin opettajankoulutuslaitoksen pääsykokeessa, että opettajan työ on puoleksi opetusta ja puoleksi kasvatusta.