Brittiläis-amerikkalaista yhteistuotantoa oleva Golda (Plaza & Star) luonnostelee muotokuvaa Israelin ensimmäisestä ja toistaiseksi ainoasta naispääministeristä Golda Meiristä (1898-1978) Jom kippur -sodan aikaan vuonna 1973.
– Jos vertaa tähän aikaan, niin ei tuolloinkaan maailmanpoliittisesti helpossa tilanteessa oltu, oululainen Satu Haapanen sanoo.
– Tämä elokuva kertoi kylmän sodan ajasta, mutta yhtä lailla se oli aika hyvä kuvaus ihmisestä, joka joutuu tekemään vaikeita päätöksiä tilanteessa, jossa ei voi luottaa saatavaan tai hyvin puutteelliseen informaatioon.
Haapanen muistaa kiinnittäneensä huomion historiankirjassa vaikutusvaltaiseksi naiseksi esiteltyyn Meiriin jo nuorena tyttönä. Golda-elokuvalla uutta annettavaa on lopulta melko vähän.
– Jos tästä haluttiin saada henkilökuvausta, minusta se jäi hiukan yksinkertaiseksi. Hänen johtajuuttaan ja johtamisen vaikeutta kuvattiin, mutta oliko hän oikeasti noin yksinäinen ihminen, Haapanen ihmettelee.
– Hänellähän oli ollut roolia jo ennen tuota. Olisin kaivannut sitä, mistä tilanteesta tuohon tultiin. Nyt kaikki vain alkoi siitä pääministeriydestä. Jos olisi haluttu elämäkerrallinen henkilökuvaus, olisi pitänyt aloittaa pikkuisen aikaisemmin ja valottaa häntä henkilönä.
Elokuvan naisnäkökulmaakin Haapanen pitää hieman kömpelösti rakennettuna.
– Hän oli vahva johtaja, mutta hänessä oli muumimammamaisia elkeitä.
