Vähä-älyinen, epäluotettava, kuuro, humalassa. Oululainen Liisa Mertala on tottunut monenlaisiin oletuksiin ja ennakkoasenteisiin, kun hän avaa suunsa.
Mertalalla on synnynnäinen CP-vamma, joka vaikuttaa niin tasapainoon, hienomotoriikkaan kuin puheen tuottamiseenkin. Sen takia hänen puhettaan ei aina ymmärretä, ja kohtaamiset etenkin ennestään tuntemattomien kanssa saattavat olla hankalia.
– Jännitän usein jo etukäteen, miten tuleva tapaaminen menee, Mertala kertoo.
Välillä kohtaamiset sujuvat mutkattomasti, mutta silloin tällöin vastassa on ihminen, joka ei osaa keskittyä kuuntelemaan tai jolla ei ole siihen aikaa tai halua.
Varsinkin puhelinkeskusteluissa väärinkäsityksiä syntyy helposti. Puhelu saatetaan katkaista kesken ensimmäisen lauseen, koska Mertalan yhteydenottoa pidetään humalaisen turhana soittona.
Toisinaan Mertalalle puhutaan kuin huonokuuloiselle, tai hänen ei oleteta ymmärtävän tai muistavan, mitä hänelle sanotaan.
– Kerran poikani koulusta soitti terveydenhoitaja.
