Jos Oulun satama nousee EU:n liikenneverkon ydinverkolle, se vahvistaa Oulun asemaa liikenteen solmukohtana.
Kuva: Arkisto / Jarmo Kontiainen
Euroopan laajuisen liikenneverkon TEN-T:n eli Trans-European Transport Networkin suunnitelmaa on ulotettu Oulun satamaan.
Euroopan unionin liikenneneuvosto hyväksyi maanantaina yleisnäkemyksen TEN-T-asetusehdotuksesta. Siinä määritellään Euroopan laajuinen TEN-T-verkko ja sen väyliä ja solmukohtia koskevat laatuvaatimukset.
Osana hyväksyttyä näkemystä Oulun satama on nousemassa ydinverkolle.
Oululaisen eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen mukaan päätös on tärkeä etenkin nyt, kun pohjoisen rooli Suomen huoltovarmuudessa ja yhteyksissä länteen korostuu, kerrotaan SDP:n eduskuntaryhmän tiedotteessa.
– Askel eteenpäin on myös merkittävä uuden pohjoisen talousmaantieteen tunnistamisessa ja Oulun vahvistaminen liikenteen solmukohtana, Tytti Tuppurainen sanoo.
EU:n kattava TEN-T-liikenneverkko on rautatie-, sisävesi-, merenkulku- ja maantieverkosto, joka yhdistää kaupunkien lentoasemat ja satamat yhdeksi väyläksi vuoteen 2050 mennessä.
Suomea kokouksessa edustanut liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) on iloinen siitä, että Suomen aktiivinen vaikutustyö tuotti tulosta, liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa kerrotaan.
– Suomi on harvaan asuttu maa ja hyvin riippuvainen merenkulusta. Lisäksi Venäjän julma hyökkäyssota on muuttanut rajusti liikennevirtojamme. Nämä erityistarpeemme huomioitiin hyvin, Harakka sanoo.
Jos Oulun satama on nousemassa ydinverkolle, Kaskisten satama on säilymässä kattavalla verkolla.
– Itäisen Suomen yhteydet turvataan, ja ratojen ydinverkko jatkuu Lappeenrantaan asti. Raideleveyden suhteen säilytämme täyden kansallisen harkintavallan, Harakka sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt raideleveyttä koskevan esiselvityksen ja sen on arvioitu valmistuvan maaliskuussa 2023.
Euroopan parlamentin kanta on odotettavissa mahdollisesti vuoden 2023 helmikuussa.
Kun parlamentin kanta on muodostettu, käynnistetään niin sanotut trilogineuvottelut, joissa haetaan yhteistä näkemystä ehdotuksen lopullisesta sisällöstä jäsenmaiden, parlamentin ja komission välillä.
