Oulun yliopistossa on selvitetty haitallista lyijyä sisältävien sekä myrkyttömien metsästysluotien jättämien haavakanavien eroja ja lyijyn leviämistä uudella tavalla.
Tutkijat käyttivät apuna lääketieteellisiin kuvantamismenetelmiin lukeutuvaa tietokonetomografiaa eli tt-kuvausta.
Ammutut gelatiiniharkot kuvattiin tavallisella potilaskäyttöön tarkoitetulla tietokonetomografialaitteella.
Kuva: Juho-Antti Junno/Oulun yliopisto
Luotien tutkimiseen käytetään tavallisesti gelatiiniharkkoja, joihin luodit tai haulit ammutaan. Gelatiiniharkoista haavakanavaa ja luotien pirstaloitumista on aiemmin analysoitu lähinnä näönvaraisesti.
Nyt käytetyssä tietokonetomografiassa luotien metallijäämät erottuvat perinteistä tarkastelutapaa paremmin.
Vertailussa selvisi, että pieniä lyijysiruja leviää enemmän ja laajemmalle kuin aiemmin on arvioitu, vaikka luodista jääneet lyijyjäämät olivat kokonaisuutena melko vähäisiä. Sama lyijymäärä löytyy jo yhdestä suuremmasta lyijyhaulista.
Yliopiston tiedotteen mukaan tutkijat yllättyivät tuloksista.
– Sirujen määrä ja niiden jakautuminen laajasti koko haavakanavaan yllätti. Pirstaloitumattomaksi verrokiksi ajateltu kokovaippaluoti hajosi gelatiinissa ja jätti jälkeensä runsaasti lyijysiruja. Myös lyijyä sisältävä avautuva luoti jätti jälkeensä runsaasti lyijysiruja. Myrkytön metsästysluoti jätti haavakanavaan vain yhden ainoan irtokappaleen eikä sekään sisältänyt lyijyä. Ammustyyppien erot olivat selkeitä, tutkimusta johtanut dosentti Juho-Antti Junno sanoo tiedotteessa.
Lyijy on eläimille ja ihmiselle myrkyllistä jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Lyijyhaulien käyttö metsästyksessä kosteikkoalueilla ja niiden suojavyöhykkeillä on kielletty 15. helmikuuta 2023 alkaen.
Hyötyä oikeuslääketieteessä
Tutkijoiden mukaan on todennäköistä, että myös oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa vastaan tulee lyijyttömillä luodeilla aiheutettuja ampumavammoja, ja tt-kuvauksen avulla ammustyyppi voidaan selvittää haavakanavan muotoa ja ammuksesta jäänyttä sirupilveä tutkimalla.
Tt-kuvauksen käyttö uutena menetelmänä eri ammustyyppien aiheuttamien osumien vertailussa hyödyttääkin jatkossa sekä oikeuslääketieteellistä tutkimusta että metsästysharrastusta, tutkijat arvioivat.
Tutkimuksessa ammuttiin kolmea erilaista patruunaa. Yksi edusti kokovaippaluotia, jonka oletetaan pysyvän koossa osuessaan. Kaksi muuta patruunaa oli varustettu esimerkiksi hirvenmetsästykseen soveltuvilla avautuvilla luodeilla. Toinen avautuvista luodeista oli lyijyä sisältävä ja toinen myrkytön kokokupariluoti.
Lyijyttömiä, laajenevia luoteja ja metsästyspatruunoita on ollut yleisesti saatavissa parin vuosikymmenen ajan, ja ne ovat yleistyneet erityisesti kymmenen viime vuoden aikana.
