Pääministerin mukaan Venäjä olisi pitänyt eristää jo aiemmin Krimin valtauksen jälkeen, presidentin mukaan Suomen reaktio näkyi teoista

Pääministerin mukaan Venäjä olisi pitänyt eristää jo aiemmin Krimin valtauksen jälkeen, presidentin mukaan Suomen reaktio näkyi teoista

Pääministeri Sanna Marin totesi Munchenin turvallisuuskonferenssissa, että Venäjä olisi pitänyt eristää jo vuonna 2014.

Pääministeri Sanna Marin totesi Munchenin turvallisuuskonferenssissa, että Venäjä olisi pitänyt eristää jo vuonna 2014.

Kuva: JOHANNES SIMON / POOL

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Turkki on kertonut Suomen täyttäneen Madridin kolmikantasopimuksen ehdot. Haavisto puhui asiasta medialle Münchenin perinteisessä turvallisuuskokouksessa Saksassa lauantaina.

Haavisto sanoi keskustelleensa Turkin ulkoministerin Mevlüt Cavusoglun kanssa viimeksi tällä viikolla. Pääaiheena oli hänen mukaansa Suomen tuki maanjäristyksen uhreille. Samalla Turkki on kuitenkin tuonut esille Suomen täyttävän kolmikantasopimuksen ehdot ja Ruotsin kanssa olevan yhä kysymyksiä auki.

Madridin sopimus solmittiin Suomen, Ruotsin ja Turkin välillä viime kesänä Turkin huolien huomioimiseksi ennen maiden Nato-jäsenyyksien ratifiointeja. Mitään lopullista päätöstä Turkista ei ole Haaviston käsityksen mukaan Suomelle tiedotettu.

Haavisto kuvasi prosessin edenneen vaiheissa. Loppusyksystä alkoi hänen mukaansa tulla viestiä siitä, että Suomen kanssa on Ruotsia vähemmän asioita auki.

– Mutta tämän vuoden puolella vasta on tulleet nämä viestit Turkista, että kaikki asiat Suomen kanssa on ratkaistu, Haavisto sanoi.

Haaviston mukaan tällaista viestiä alkoi tulla tammikuun aikana.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) katsoi puolestaan Turkin kannan olleen julkisuudessa jo ennen Haaviston ulostuloa.

– Ennen kuin ratifioinnit on tehty, niin en minä henkilökohtaisesti huokaise helpotuksesta, Marin sanoi.

Suomen ja Ruotsin Nato-ratifioinnit puuttuvat tällä hetkellä enää Turkilta ja Unkarilta.

Marin: Venäjä olisi pitänyt eristää

Pääministeri Marin esiintyi aiemmin lavalla EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa samassa paneelissa. Tuolloin hän nosti esille, että reaktiot Venäjän aiempiin toimiin ennen laajaa hyökkäystä Ukrainassa eivät olleet riittävät.

Suomalaismedialle hän täsmensi myöhemmin, että Venäjälle olisi pitänyt asettaa voimakkaampia pakotteita ja Venäjä olisi pitänyt eristää vuoden 2014 Krimin valtauksen jälkeen.

Marin myös täsmensi kysyttäessä, että hänen tarkoituksenaan ei ole kritisoida Suomen ulkopolitiikkaa johtavaa presidenttiä tai Suomen tai muiden maiden politiikkaa. Hänen mukaansa ajattelu on ollut yhdessä sellaista, että vahvojen taloudellisten kytkösten luultiin estävän sodan sen kalleuden takia.

– Me olemme kaikki ajatelleet tässä virheellisesti. Ja mielestäni on myös järkevää katsoa taaksepäin, tunnustaa tehdyt virheet ja peilata sitä tulevaisuuteen. Oppia niistä virheistä, mitä me olemme yhdessä jokainen meistä tehneet, hän sanoi.

Niinistö: Harjoitustoiminta Naton kanssa laajeni

Myös presidentti Sauli Niinistöltä kysyttiin Marinin kommenttien innoittamana sitä, olisiko Euroopan ja Suomen pitänyt toimia toisin Venäjän kanssa vuoden 2014 jälkeen. Niinistö viittasi syksyn 2014 lausuntoonsa, jossa hän sanoi kasakan ottavan sen, mikä on huonosti kiinni.

– Se oli aika kova viesti, hän sanoi Münchenissä.

Niinistö myös sanoi, että Suomen viesti on näkynyt käyttäytymisessä. Esimerkiksi harjoitustoiminta laajeni tuntuvasti Naton kanssa vuoden 2014 lopulla ja vuoden 2015 aikana, hän sanoi.

Myös kahdenvälisiä sopimuksia alettiin hänen mukaansa sopia tuossa vaiheessa yhä taajemmin.

Niinistö sanoi, että Suomen kielenkäyttö ei ollut Baltian veroista, mutta käyttäytyminen varautumisen kautta ylitti sen.

Lähde

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *