Tammikuussa 2023 aktivistit estivät Metsähallituksen hakkuut kansallispuistoksi esitetyllä Kolarin Aalistunturilla. Mielenosoittajien mukaan toimet pirstoivat alueen luontoa ja heikensivät suojelumahdollisuuksia.
Suomen luonnonsuojeluliitto oli jo 2022 anonut Lapin Ely-keskukselta hakkuukieltoa, mutta hakemus oli hylätty. Metsähallitus kiisti haitat: harvennus- ja siemenpuuhakkuita oli vain käsitellyillä alueilla. Arvokkaat kohteet olivat ulkopuolella.
Suomessa oli jälleen metsäkiista!
Mielenosoitukset kestivät kuutisen viikkoa. Niiden päätyttyä luonnonsuojeluliiton Lapin piiri valitti Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Oikeus hylkäsi valituksen 16.5. Mahdollisesta jatkosta korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei ole [tätä kirjoitettaessa] tietoa. Metsäalueita oli kuitenkin jo hakattu.
Polemiikki metsien käytöstä ei ole uusi ilmiö. Luontoliike järjestäytyi Suomessa ulkomaisten mallien mukaan 1960-luvulla. Avohakkuiden ja metsätalouden koneellistumisen vaikutukset metsiin huolestuttivat; kansalaiset vaativat metsien suojelua. Vuosikymmenien ajan metsien hyödyntämisestä ja suojelusta on argumentoitu puolesta ja vastaan. Välillä keskustelu on äitynyt konfliktien tasolle.
Ensimmäinen ”metsäsota” luonnonsuojelijoiden ja Metsähallituksen välillä oli Ilomantsin Hattuvaarassa (1980) vesakoiden lentoruiskutuksista. Sittemmin Kessi, Murhijärvi, Talaskangas-Sopenmäki ja Porkkasalo olivat vuorollaan polemiikin keskiössä.
Mitä kiistoista voidaan päätellä?
”Kiistat ovat lisänneet metsien ja luonnon arvostusta kansalaisten parissa ja monipuolistaneet keskustelua.
