Kaksi pandaa tuli Kiinasta Ähtäriin vuonna 2017.
Kuva: Jaakko Elenius
Pandojen palauttaminen Kiinaan juuri nyt, kun poikasten saaminen alkaa olla todennäköisempää, olisi pandojen suojeluun perehtyneen professori Jukka Salon mukaan viheliäistä.
Salo oli mukana, kun neuvotteluja käytiin Lumi- ja Pyry-isopandojen tulosta Ähtäriin. Hän on muun muassa vieraileva professori Perun valtionyliopistossa ja trooppisen biologian dosentti Itä-Suomen yliopistossa, ja lisäksi hän tekee tutkimustyötä Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön yhteydessä.
Salo muistuttaa isopandojen tulleen Suomeen suojelullisista syistä, ja siitä syystä hänen mielestään pandat pitäisi Suomessa pitää. Suomen ilmasto muistuttaa pandojen luonnollista ympäristöä Sichuanin maakunnassa Kiinassa. Siksi toiveissa on, että pandat lisääntyisivät täällä luonnollisesti.
Suomessa asuvilla Pyry- ja Lumi-pandoilla on Salon mukaan täydet mahdollisuudet saada aikaan jälkikasvua.
– Nämä pandat ovat nuoria. Pandojen sukukypsyys alkaa 8–10 vuoden iässä, mikä tällä pariskunnalla alkaa varsinaisesti vasta tänä keväänä ja kestää 15 vuotta eteenpäin.
Salo muistuttaa, että Suomi on jo 25 vuoden ajan tehnyt Turun yliopiston kautta tutkimusyhteistyötä Sichuanin alueella, josta pandat tulevat.
Maailmassa elää Salon hiljattain Kiinasta saaman tiedon mukaan nyt noin 2 200 pandaa. Pandaa ei enää pidetä erittäin uhanalaisena lajina, vaan lajin uhanalaisuusluokkana on vaarantunut. Lumin ja Pyryn lisäksi Kiinasta oli reilu vuosi sitten sijoitettuina noin 25 isopandapariskuntaa maailman eri puolille vastaavissa suojeluhankkeissa.
– Pandavaihto-ojelmien ja tutkimusyhteistyön kautta on saatu pandojen populaatio kasvamaan. Ilman sitä pandojen uhanalaisuustilanne olisi surkea, Salo sanoo.
Ähtäri: Maksu menee pandojen suojeluun
Ympäristöjärjestö WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo STT:lle, että Ähtärin pandojen tapauksessa ei kaikilta osin edistetä luonnonvaraisten pandojen suojelua.
– Ymmärtääkseni on aika harvinaista, että pandat lisääntyvät eläintarhoissa, Luukkonen sanoo.
– Ylipäätään lajiensuojelusta puhuminen tässä yhteydessä on minusta aika kaukaa haettua.
Luukkonen kertoo, ettei tiedä yhtäkään tapausta, jossa tarhaolosuhteissa kasvanut panda olisi pystytty palauttamaan luontoon.
Ähtärin eläinpuisto on kertonut, että sen maksamat lajiensuojelumaksut pandoista kohdennetaan lyhentämättömänä pandasuojelualueiden ylläpitoon ja uusien perustamiseen sekä pandasairaalassa tehtävään tutkimukseen Kiinassa. Luukkosen mukaan tämä osa sopimuksesta voidaan nähdä lajiensuojeluksi, jos rahat menevät oikeaan osoitteeseen.
”Ei Suomessa hinnalla millä hyvänsä”
Ähtäri ilmoitti perjantaina alkavansa valmistella pandojen ennenaikaista palauttamista Kiinaan. Taustalla on se, että eläinpuistolle kaavailtu avustuspakettiesitys vedettiin pois valtion lisäbudjetista.
Pandojen vuokrasopimusta olisi vielä kymmenen vuotta jäljellä. Eläinpuiston mukaan pandoista koituu vuosittain noin 1,5 miljoonan euron kulut.
Luukkosen mukaan pandoja ei kannattaisi pitää Suomessa hinnalla millä hyvänsä. Hän näkee ainakin julkiselle rahalle parempaakin käyttöä luonnonsuojelussa.
– Valtion miljoonatuki pandojen ylläpitämiseen eläintarhassa tuntuisi vähän hassulta tilanteessa, jossa luonnonsuojelun määrärahoja on tänä vuonna leikattu hyvinkin radikaalisti.
