Hyvinvointialueen mukaan organisaatiouudistuksen myötä sijoittumatta jää henkilöitä, jotka ovat johtamis- ja esihenkilö- sekä asiantuntija- ja sihteeritehtävissä. Kuvituskuva arkistosta.
Kuva: Heikki Uusitalo
Hyvinvointialue Pohteen talousarvioprosessiin liittyvien yhteistoimintaneuvottelujen todennäköiset henkilöstövaikutukset kohdentuvat 300 työntekijään. Kyse on 1,6 prosenttia hyvinvointialueelle siirtyvästä henkilöstöstä.
Yhteistoimintaneuvottelut henkilöstöjärjestöjen kanssa päättyivät jo perjantaina, mutta asiasta tiedotettiin henkilöstölle ja julkisuuteen maanantaina.
Hyvinvointialueen mukaan organisaatiouudistuksen myötä sijoittumatta jää henkilöitä, jotka ovat johtamis- ja esihenkilö- sekä asiantuntija- ja sihteeritehtävissä. Heidän kohtalonsa ratkeaa ensi vuoden alussa käynnistettävissä uusissa yhteistoimintaneuvotteluissa.
Henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläisen mukaan asiat tarkentuvat alkuvuonna käytävissä seuraavissa yt-neuvotteluissa.
Hyvinvointialueen uudessa organisaatiossa sijoittumatta jääville työntekijöille on tarkoitus tarjota ensisijaisesti työsopimuksen tai virkamääräyksen mukaista vastaavaa työtä.
Lähtökohtaisesti tilalle tarjotaan muuta työtä
Jos tällaista työtä ei ole, voidaan yksittäisille työntekijöille tarjota muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Näitä tehtäviä tarjotaan pääasiassa palvelutuotannosta eli sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen perustehtävistä.
Jääskeläisen mukaan voidaan päätyä myös irtisanomisiin, mutta niiden määriä hän ei lähde ennakoimaan. Kyse on Jääskeläisen mukaan siitä, löytyykö vastaavaa muuta työtä ja ottavatko ihmiset muuta tarjottua työtä vastaan.
–Asiat tarkentuvat neuvotteluesityksessä joka annetaan myöhemmin. Nyt sitä on vaikea ennakoida, kun talousarvioesitystäkään ei ole vielä hyväksytty, Jääskeläinen toteaa.
Jääskeläinen muistuttaa, että Pohteella tulee olemaan lähes 19 000 työntekijää, joten isolla työnantajalla on luontaista vaihtuvuutta ja eläköitymistä satojen työntekijöiden kohdalla vuosittain.
Sote-järjestämissuunnitelmaan liittyvien toimien ja talousarvion sisältyvien tavoitteiden ja talouden sopeuttamiskeinojen seurauksena sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen perustehtävissä työskentelevien kohdalla ei ole tarvetta henkilöstövähennyksiin.
Heidän kohdalla muutoksi voi sen sijaan tulla työntekijöiden tehtäväalueisiin, työn sisältöihin ja työn tekemisen paikkoihin, kun tehtävät muuttuvat tai poistuvat.
Toimenpiteet täsmentyvät, kun järjestämissuunnitelmaan ja talousarvioon liittyvät toimeenpanosuunnitelmat valmistuvat.
Hyvinvointialueelle perustetaan osaajayksikkö, jonka tehtävä on välittää vakinaisessa työsuhteessa olevia työntekijöitä yksiköiden sijaistarpeisiin. Osaajayksikkö on tähänkin asti toiminut sairaanhoitopiirissä, mutta nyt sen toiminta laajennetaan koko hyvinvointialueelle.
Henkilöstömenot ovat lähes puolet kuluista
Hyvinvointialueen talousarvioesityksen henkilöstökulujen osuus on yksi miljardi euroa eli ne ovat lähes puolet talousarvioesityksen 2,02 miljardin euron toimintakuluista.
Talousarvion alijäämäksi on tämän hetkisen tietojen mukaan jäämässä noin 55,9 miljoonaa euroa. Sote-järjestämissuunnitelman pysyvät menosäästöt ovat arviolta 40 miljoonaa euroa ja samansuuruista säästöä on kaavailtu ensi vuoden talousarvioon ja taloussuunnitelmaan.
Alijäämä tulee olla katettuna viimeistään vuonna 2025. Tämä merkitsee sitä, että tasapainotustoimia joudutaan tekemään ensi vuoden alusta alkaen ja koko taloussuunnittelukauden ajan.
Aluehallitukselle ja aluevaltuustolle järjestetään vielä erilliset talousseminaarit ennen kuin aluevaltuusto päättää talousarviosta 19. joulukuuta kokouksessa.
Juttua päivitetty kauttaaltaan klo 17.37.
