Presidentti Sauli Niinistö kommentoi Suomen ja Ruotsin Nato-tilannetta lauantaina. Arkistokuva.
Kuva: Mauri Ratilainen
Presidentti Sauli Niinistö sanoo Suomen tehneen kaiken sen, mitä Suomelta voi Nato-jäsenyyden suhteen odottaa. Samoin on tehnyt Ruotsi. Niinistön mukaan on vaikeaa torjua sitä, jos Turkki haluaa ratifioida vain Suomen Nato-jäsenyyden.
Niinistön mukaan olisi paradoksaalista, jos Suomi kieltäisi Turkkia ratifioimasta Suomen jäsenyyttä, kun ratifiointia on haettu. Hän kommentoi asiaa medialle Münchenin turvallisuuskonferenssin yhteydessä.
– Ainoa asia, mitä voimme sanoa, on että olemme hakeneet jäsenyyttä. Se on meidän tahdonilmaisumme. Se on (Naton) jäsenten asia ratifioida, jos ovat hyväksyäkseen, Niinistö sanoi.
Niinistö Ruotsi ymmärtää hyvin Suomen dilemman siitä, että kieltäytyminen omasta pyynnöstä on aika vaikeaa.
– Toisaalta he tietävät sen, että teemme kaikkemme Ruotsin hyväksi, Niinistö sanoi.
Hän huomautti myös, että se kokemus, mikä meillä on Turkista ollut, on ollut ”vähän vaihteleva”.
Niinistö sanoi, että ei ole ollut Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin kanssa nyt yhteyksissä, eikä aiokaan olla.
Münchenin turvallisuuskonferenssi on kylmän sodan aikana kehitetty keskustelufoorumi, jossa kokoontuu vuosittain mittava joukko poliitikkoja, sotilaita ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoita. Turvallisuuskokous järjestetään nyt ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun Venäjä laajensi hyökkäystään Ukrainassa.
Niinistöltä kysyttiin mediatilaisuudessa, onko häneltä kysytty halukkuutta Naton pääsihteeriksi.
– Tämän ikäiseltä mieheltä? Niinistö kysyi eikä muutoin vastannut kysymykseen.
Turkin ja Unkarin ratifiointeja odotetaan
Suomi ja Ruotsi hakivat Naton jäsenyyttä samaan aikaan, ja alun perin oli tarkoitus, että maista tulee myös Naton jäseniä samanaikaisesti.
Tällä hetkellä ainoastaan Turkki ja Unkari eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä. Turkista on aika ajoin väläytelty, että maa voisi ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymättä kuitenkaan Ruotsin jäsenyyttä.
Suomessa eduskunnan ulkoasiainvaliokunta sai perjantaina valmiiksi mietintönsä Suomen Nato-lainsäädännöstä. Mietintö siirtyy seuraavaksi eduskunnan suureen saliin, jossa sen hyväksymisestä päätetään. Hyväksyminen on tarkoitus tehdä vielä tämän vaalikauden aikana. Tämän jälkeen presidentillä on kolme kuukautta aikaa vahvistaa laki. Suomesta tulee kuitenkin Naton täysjäsen vasta sitten, kun kaikki Nato-maat ovat ratifioineet Suomen jäsenyyden ja Suomen ratifiointiasiakirjat on talletettu Yhdysvaltain hallituksen huomaan.
