Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi Suomen presidentti Sauli Niinistöä Helsingissä keskiviikkona.
Kuva: KIMMO BRANDT
Presidentti Volodymyr Zelenskyi kiitti Helsingissä kaikkia Pohjoismaita niiden antamasta tuesta Ukrainalle. Zelenskyin mukaan Ukraina on jo Naton de facto -jäsenmaa, ja hänen mukaansa maa on selviytynyt kumppaniensa ansiosta.
Zelenskyi kuitenkin sanoi ymmärtävänsä, ettei maa voi liittyä Natoon sodan ollessa käynnissä. Hän toivoi Ukrainan saavan jonain päivänä samat puolustusliitto Naton jäsenyydestä kumpuavat turvatakuut kuin Suomi.
– Toivomme kuitenkin poliittista tukea siihen suuntaan; että Ukrainalle esitettäisiin kutsu. Tällä hetkellä meistä ei voi tulla Naton jäseniä, mutta tavoitteemme on, että jonain päivänä olisimme Naton täysjäseniä.
Presidentti Sauli Niinistö sanoi, että Naton jäsenmaiden on Vilnan-huippukokouksessa hyvin tärkeä saavuttaa yhteinen näkemys Ukrainan Nato-jäsenyydestä. Niinistö mukaan aiemmat puheet Suomen ja yhä jatkuvat puheet Ruotsin jäsenyydestä eivät tältä osin ole olleet täysin linjassa.
– Nato on vahvempi, kun se puhuu yhdellä yhteisellä äänellä, sanoi Niinistö.
Nato-huippukokous järjestetään Liettuan pääkaupungissa Vilnassa heinäkuussa.
Pohjoismaat: Venäjän painostamista lisättävä
Presidentti Niinistö kuvaili tiedotustilaisuudessa Ukraina-Pohjoismaat-kokouksen keskusteluja avoimiksi. Pohjoismaat antoivat Niinistön mukaan yhdessä vahvan tuen Ukrainalle, ukrainalaisille ja Ukrainan ajamalle rauhanohjelmalle.
Suomen ja Ukrainan presidentit sekä Suomessa vierailevat Tanskan, Islannin, Norjan ja Ruotsin pääministerit vaativat julkilausumassaan, että Venäjän on vedettävä välittömästi, kokonaan ja ehdoitta pois kaikki joukkonsa Ukrainan alueelta sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisältä.
Lausumassa sanotaan, että Pohjoismaat jatkavat poliittista, rahoituksellista ja humanitaarista tukeaan sekä puolustusmateriaalitukeaan Ukrainalle niin kauan kuin ne ovat tarpeen.
Tukemista jatketaan yksittäin, yhdessä Pohjoismaina sekä kansainvälisen yhteistyön kautta Euroopan unionissa, Natossa, YK:ssa ja muissa kokoonpanoissa.
– Ukraina ja Pohjoismaat ovat yhtä mieltä siitä, että meidän on lisättävä Venäjään kohdistuvaa kollektiivista painostusta pakotteilla, joilla heikennetään Venäjän kykyä jatkaa laitonta hyökkäyssotaansa, lausuma linjaa.
Lisäksi lausumassa sanotaan, että Ukraina ja Pohjoismaat jatkavat yhteistyötään muiden kanssa sellaisten mekanismien kehittämiseksi, joilla voidaan korvata Venäjän hyökkäyksen aiheuttamat menetykset, henkilövahingot ja muut vahingot.
Pohjoismaat ovat lausuman mukaan yhdessä kansainvälisten järjestöjen ja kumppaneiden kanssa sitoutuneet osallistumaan Ukrainan elvyttämiseen ja jälleenrakentamiseen sodan jälkeen.
Hornetit nousivat esille
Ukrainan kaipaamat länsihävittäjät nousivat esiin Niinistön ja Zelenskyin iltapäivällä pitämässä tiedotustilaisuudessa. Tanskalaistoimittajan kysymykseen vastannut Niinistö perusteli kielteistä kantaa Hornetien lahjoittamiseen muun muassa tutuin sanankääntein Suomen maantieteellisestä erityisasemasta.
Niinistö myös muistutti Hornetien olevat ”käytännössä lopussa” siihen mennessä kun uusia F-35-koneita saadaan tilalle. Tässä vaiheessa Zelenskyi katsoi aiheelliseksi kommentoida.
– Mutta me pidämme teidän koneistanne, ihan vaan että tiedätte, hän kuittasi hymyillen.
Niinistö myönsi Hornetien olevan hyviä ja toivoi heti perään, että ”kaikki muutkin tietävät sen”.
– Teidän naapurinne tietää, arveli Zelenskyi Venäjää mainitsematta.
Yleisemmin hän sanoi olevansa vakuuttunut siitä, että Ukraina ennen pitkää saa länsihävittäjiä. Hän kuitenkin muistutti maansa saaneen aiemminkin aseapua vain vähitellen ja vasta sen jälkeen, kun Ukraina on ensin todistanut taistelevansa menestyksekkäästi.
– Vastahyökkäys alkaa hyvin pian ja sen jälkeen saamme varmasti hävittäjiä, Zelenskyi sanoi ja lisäsi, että helpompaa olisi tietysti saada apua jo ennen hyökkäystä.
”Tämä vuosi on ratkaiseva”
Zelenskyi tapasi Niinistön alkuiltapäivästä kahden kesken Presidentinlinnassa ennen laajempaa huippukokousta muiden Pohjoismaiden pääministereiden kanssa. Presidenttien yhteisessä lehdistötilaisuudessa Zelenskyi sanoi uskovansa, että tämä vuosi on ratkaiseva Ukrainan käymän sodan kannalta.
– Mitä kovemmin painostamme hyökkääjää, sitä nopeammin hyökkääminen loppuu, Zelenskyi sanoi pakotteisiin viitaten.
Zelenskyi kertoi tulleensa vierailulle Suomeen, koska Suomi ja Ukraina ovat kumppaneita. Hän muistutti maiden kohtalonyhteydestä ja kertoi jokaisesta ukrainalaisesta kirjakaupasta löytyvän kirjoja Suomen sotahistoriasta. Hän myös muistutti ”hyökkääjän” eli Venäjän vanhan pääkaupungin, eli Pietarin, sijaitsevan vain muutaman sadan kilometrin päässä Helsingistä.
– Mutta kiitos yhteisten ponnistustemme hyökkääjä ei koskaan pääse Helsinkiin, Zelenskyi sanoi.
Volodymyr Zelenskyin tervetuloseremoniaa oli seuraamassa myös kansalaisia. Vierailua isännöi tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Kuva: KIMMO BRANDT
Helsingin kuuden maan tapaamisen tarkoituksena on Zelenskyin mukaan edistää yhteisiä turvallisuusasioita sekä voimistaa Ukrainan armeijaa taistelukentällä. Hän kiitti Suomea Ukrainan jo saamasta tuesta niin sotilastarpeiden kuin Venäjän hyökkäysten vaurioittaman sähköverkon korjaamiseen ja ylläpitoon tarvittujen tarvikkeiden osalta.
Suomi on antanut Ukrainalle jo 15 sotilaallista apupakettia, ja molemmat presidentit vahvistivat 16. paketin olevan jo valmisteilla.
– Mutta kyse ei ole niinkään apupakettien määrästä kuin (niiden ansiosta) säästyvien ihmishenkien määrästä, Zelenskyi muistutti.
Suomen-vierailunsa aikana Zelenskyi tapasi kahdenkeskisesti kunkin Pohjoismaan pääministerin.
Suomalaispoliitikoista Zelenskyi tapasi Sanna Marinin (sd.), ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) sekä hallitusneuvotteluja vetävän Petteri Orpon (kok.).
Turvatoimet tiukat
Kauppatorin lähistölle saapunut yleisö hurrasi, kun presidentti Zelenskyi nousi autostaan Presidentinlinnan edustalla kättelemään presidentti Niinistöä. Yleisö hurrasi myös, kun Zelenskyi ja Niinistö kävelivät hetken Pohjoisesplanadin puolella.
Tervetuliaisseremoniassa Kaartin soittokunta soitti Ukrainan kansallislaulun, Maamme-laulun ja Porilaisten marssin.
Turvatoimet alueella olivat STT:n paikalla olevien toimittajien mukaan tiukat. Kauppatori oli suljettu yleisöltä, ja alueella oli paljon turvallisuusviranomaisia lähitalojen kattoja myöten. Taivaalla kierteli helikoptereita.
Yleisöä oli kerääntynyt muun muassa Katajanokalle Stora Enson entisen pääkonttorin edustalle sekä Esplanadin puistoon.
Kyseessä on neljäs kerta, kun presidentti Zelenskyi poistuu Ukrainasta sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyksen maahan.
Juttua päivitetty kauttaaltaan 3.5. kello 18.41. Lisätty muun muassa tietoja Pohjoismaiden pääministerien lausumasta.
