Heikki Hiilamon mukaan tulevan hallituksen pitäisi ottaa esille myös maakuntavero.
Kuva: Mauri Ratilainen / compic
Huoli sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta kasvaa hyvinvointialueilla, kun kustannuksia pitäisi hillitä, hoitajista on huutava pula ja väestö ikääntyy. Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) professorin Heikki Hiilamon mielestä alueita on liikaa. Hän arvelee, että hyvinvointialueiden yhdistäminen on tulevan hallituksen pöydällä kauden loppupuolella.
– Heikoiksi tiedetyille alueille on reilua antaa mahdollisuus yrittää järjestää palveluita muutaman vuoden ajan. Sen jälkeen ei arviointimenettelyssä ja aluejakoselvityksissä pidä viivytellä, Hiilamo sanoo STT:lle.
Lakiin on sisäänkirjoitettu mahdollisuus, että alueita voidaan yhdistää toisiin, jos ne eivät pärjää.
– Se on toki poliittisesti vaikea kysymys, joka voi riippua myös hallituskokoonpanosta.
Valmistelun aikaisemmissa vaiheissa ainakin kokoomus on ollut sitä mieltä, että alueiden määrä on liian iso. Myös SDP on puhunut riittävän suurista väestöpohjista.
Sote-palvelut ja pelastustoimi siirtyivät vuoden alussa kunnilta 21 hyvinvointialueen järjestettäviksi. Lisäksi järjestämisvastuu säilyi Helsingin kaupungilla, ja Hus-yhtymällä on erikseen säädetty järjestämisvastuu erikoissairaanhoidosta.
Koko maassa työvoimapula
Pirkanmaan hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola peräänkuuluttaa tulevaa hallitusta antamaan alueille työrauhan muutamaksi vuodeksi.
– Uudistuksen lähtökohtia ei pidä nyt heti lähteä muuttamaan. Lainsäädännön mahdollisia virheitä toki kannattaa korjata, niitä voi aina olla näin isossa reformissa.
Sekin, pitääkö joitakin alueita yhdistää, nähdään sitten myöhemmin, hän sanoo.
Professorin mukaan hyvinvointialueiden määrää pitäisi tarkastella tulevalla hallituskaudella. Kuvituskuva.
Kuva: Jussi Leinonen
– Työvoimapula esimerkiksi on sellainen haaste, ettei se välttämättä alueiden yhdistämisellä ratkea, koska koko maassa on absoluuttinen pula henkilöstöstä.
Pirkanmaa on suurin hyvinvointialue, ja moneen muuhun verrattuna sillä menee suhteellisen hyvin. Erhola on työskennellyt aiemmin THL:n ylijohtajana.
Maakuntavero olisi kannustin
Professori Hiilamo nostaisi tulevan hallituksen harkittavaksi myös tällä kaudella odottelemaan haudatun maakuntaveron. Häntä huolestuttaa, että hyvinvointialueiden rahoitusmalli perustuu suurelta osin palveluiden tarpeeseen. Riskinä Hiilamon mielestä on, että alueilla ei ole kannustimia hoitaa ihmisiä tehokkaasti, koska palveluiden tarpeen väheneminen tietäisi vähemmän rahaa valtiolta.
– Palveluiden järjestäjällä pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa paitsi menoihin myös tuloihin. Verorasitus olisi kevyempi, jos alueet onnistuisivat paremmin siinä omassa tehtävässään. Se antaisi itsenäisyyttä päätöksentekoon.
Myös Erholan mielestä maakuntavero kannattaa pitää mukana keskusteluissa, mutta hänellä ei ole siihen yksiselitteistä kantaa.
– Rahoituksen kokonaisuudesta ja johtamisen sekä ohjauksen onnistumisesta on kiinni, millainen tästä mallista lopulta tulee. Nythän meillä on hybridimalli, jossa valtio rahoittaa, ja silti on hyvinkin vahva aluedemokratia. Voisi tietysti vielä lisätä demokratiaa, jos olisi edes jonkin suuruinen verotusoikeus.
Hänen mielestään tarveperustaisen mallin hyvä puoli on, että se kohtelee erilaisessa asemassa olevia alueita yhdenvertaisemmin kuin aiempi rahoitusmalli.
Erholan viesti tulevalle hallitukselle on, että mahdollinen uusi velvoittava lainsäädäntö täytyy myös täysimääräisesti rahoittaa. Hän viittaa muun muassa kokoomuksen ajamaan terapiatakuuseen.
