Kolme naista. Isoäiti, nuori äiti ja pieni tytär istuvat valokuvaamon tuolissa. Vuosi on 1947 ja elämää rakennetaan uudelleen Kemin Väinölässä.
Kuvassa ovat Annikki Pennanen, isoäiti Hildur sekä parivuotias Gabriele-tyttö. Äiti ja tytär ovat selvinneet hengissä rankalta Saksan matkalta ja elämä on asettunut uomiin läheisten kanssa.
Hildur, Annikki ja Gabriele Pennanen kuvattuna Kemissä vuonna 1947.
Annikki Pennanen oli 23-vuotias konttoristi, kun hän tapasi keväällä 1944 Kemiin komennetun 21-vuotiaan saksalaissotilaan Reinhold ”Peter” Raschen. Sodan varjossakin elettiin vilkasta elämää Perämeren pohjukassa. Saksalaisia sotilaita oli pohjoisen kaupungissa paljon.
Kesän aikana Annikin ja Peterin yhteiselo syveni. Nuoripari eli normaalia seurusteluaikaa. Kävi elokuvissa, tansseissa ja kävelyillä kaupungilla. Ajasta on jäljellä kertomassa päiväkirjat ja kirjeet.
Annikin tyttärentytär Satu Saarinen tarttui isoäitinsä tarinaan, kun sai äidiltään isoäitinsä säästämät kirjeet.
– Meillä ei ole koskaan peitelty Annikin ja äidin Saksan yhteyttä.
