SDP:n puheenjohtaja Lindtman: Rasismi on repinyt avohaavaa Suomen sieluun, hallituksen ohjelma ei paranna työmarkkinatilannetta

SDP:n puheenjohtaja Lindtman: Rasismi on repinyt avohaavaa Suomen sieluun, hallituksen ohjelma ei paranna työmarkkinatilannetta

Kuvassa SDP:n tuore puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi ja puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman.

Kuvassa SDP:n tuore puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi ja puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman.

Kuva: MAURI RATILAINEN

SDP:n puheenjohtajaksi perjantaina valittu Antti Lindtman sanoo, että rasismi on saanut kasvot ja että se on tänä kesänä repinyt avohaavaa Suomen sieluun. Hän sanoi linjapuheessaan, että kun silmät avautuvat, suiden ei pidä sulkeutua.

Lindtman painotti, että ihmisten yhdenvertaisuudesta on pidettävä kiinni eikä SDP milloinkaan käännä selkää yhdenvertaisuudelle.

Lindtmanin mukaan Suomen nykyisen hallituksen kyseenalaiset esiintymiset ovat tuoneet Suomelle myös kansainvälistä mainehaittaa.

– Pääministeri (Petteri) Orpo (kok.) on suorassa vastuussa siitä, että hallituksesta lähtee, viimeistäkin ministeriä myöden, perustavanlaatuisissa ihmisoikeuskysymyksissä yksi ja selvä viesti, josta ei jää tuumaakaan epäselvyyttä – Suomi ei suvaitse minkäänlaista rasismia, Lindtman sanoi saaden raikuvat aplodit SDP:n puoluekokousväeltä Jyväskylässä.

Hän myös kritisoi perussuomalaisia siitä, että nämä ovat ilmaisseet, että ero Euroopan unionista on pitkän tähtäimen tavoite.

– Kuinka moni haluaisi olla sellaisessa avioliitossa, että puoliso ilmoittaisi, että pidemmän tähtäimen suunnitelmana minulla on avioero, Lindtman vitsaili.

Lindtman myös kysyi, miten Suomi voisi pärjätä Venäjän kanssa ilman EU:ta. Hänen mukaansa kannattaisi myös katsoa, millainen ”menestystarina” Brexit eli Britannia ero EU:sta on ollut.

Lainasi puheessa Thunbergia

Lindtman puhui myös ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta.

– Elinkelpoinen maapallo on vain lainassa lapsiltamme. Tulvat, myrskyt, ennätyslämmöt ja kuivuus ovat esinäytös sille, mitä tulevaisuudessa on luvassa. Siksi ilmastotoimenpiteillä on palava kiire, kirjaimellisesti, hän sanoo.

Lindtman lainasi puheessaan myös ilmastoaktivisti Greta Thunbergia.

– Meidän ei pitäisi kysyä itseltämme, onko meillä varaa pelastaa planeetta. Meidän pitäisi kysyä itseltämme, kuinka paljon olemme valmiita maksamaan siitä, ettemme tee sitä.

Lindtman aloitti puheensa lapsuusmuistollaan, joka hänen mukaansa kertoi hyvinvointiyhteiskunnan toimivuudesta. Hän kertoi tarinan siitä, kun hän oli lapsena mennyt isänsä kanssa päiväkotiin ja päiväkodin henkilökunta oli sinä päivänä antanut hänelle erikoishuomiota. Päiväkodissa oli katsottu, että hänellä oli päällä ehjät ja puhtaat vaatteet sekä tarvittavat varavaatteet mukana.

– Päiväkotiinkin oli kiirinyt tieto, että vanhempani olivat eronneet, ja isästä oli tullut yksinhuoltajani. Se ylimääräinen varmistus oli hyvinvointiyhteiskunnan huomaamaton ja hellä kosketus, että muuttuneessa tilanteessa kaikki oli kunnossa. Turvaverkko kantoi, hän sanoi.

Lindtmanin mukaan häntä päiväkodissa hoitanut Sari oli esittänyt hänelle toiveen.

– Se toive kuului näin: Pitäkää huoli hyvinvointiyhteiskunnasta, jotta jatkossakin jokaisella on mahdollisuus ponnistaa kohti unelmia, kuten minulla on ollut. Hyvät toverit, eiköhän lähetetä Sarille terveiset: Me pidämme huolta, hän sanoi.

”Hallituksen paketti ei toteutuessaan tuo mitään hyvää työmarkkinoille”

Lindtmanin mukaan hallitus yrittää työmarkkinamuutoksilla kääntää kelloa taaksepäin.

– Tässä ei ole kyse uudistamisesta, oppositiojohtaja sanoo STT:lle.

Lindtmanin mukaan hallitus haluaa heikentää työttömyysturvaa, sallia perusteettomat pätkätyöt ja tuoda ”sairaussakot”. Lindtmanin mukaan hallitus heikentää esimerkiksi naisvaltaisten alojen mahdollisuutta parantaa omaa asemaansa puuttumalla valtakunnansovittelijan lakisääteiseen työhön.

Kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien kesällä julkistamaan hallitusohjelmaan on kirjattu, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää sovittelijan sovintoehdotuksella. Lisäksi jatkossa ensimmäinen sairauspoissaolopäivä olisi palkaton, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Hallitus on lisäksi päättänyt muuttaa lakia niin, että jatkossa määräaikainen työsopimus voitaisiin solmia vuodeksi ilman perustetta.

– Hallitus tietää, että nämä eivät tule menestymään tai hallitus tietää, että näille on vaikea saada suomalaisten luottamusta, joten lakko-oikeutta halutaan rajoittaa, Lindtman sanoo.

Hallitus haluaa rajoittaa poliittisia lakkoja. Tarkoituksena on rajoittaa poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöä enintään yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmaisuihin.

– Tämä on paketti, joka toteutuessaan ei tuo mitään hyvää työmarkkinoille, vaan jännitteitä ja riitaa.

Jopa päinvastaisia vaikutuksia

Työmarkkinaheikennyksille on Lindtmanin mukaan yhteistä se, että ne eivät vahvista julkista taloutta.

– Vaikutukset saattavat olla jopa päinvastaisia esimerkiksi tämän sairaussakon osalta.

Hänen on vaikea ymmärtää, että hallitus lähtee näin voimakkaasti epävarmuutta ja epäluottamusta luoviin heikennyksiin tilanteessa, jossa on julkisen talouden haasteita.

Hallitus on puolestaan todennut, että se tähtää julkisen talouden vahvistamiseen tekemällä työnteosta kannattavampaa.

Juttua päivitetty kauttaaltaan kello 15.55.

Lähde

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *