Hallitusneuvotteluista saatujen tietojen mukaan viinit eivät olisi tulossa ruokakauppoihin tulevalla hallituskaudella, mutta ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien rajaa oltaisiin nostamassa 8 tilavuusprosenttiin. Kuvituskuva.
Kuva: Arttu Laitala
Aiempaa vahvempaa alkoholia on tulossa ruokakauppoihin, mutta viini pysyy edelleen Alkossa.
STT:n tietojen mukaan hallitusneuvotteluissa on sovittu, että ruokakaupoissa myytävän alkoholin enimmäisprosentti nousee 5,5 prosentista kahdeksaan. Muutos koskisi lähinnä nykyistä vahvempia oluita ja siidereitä.
Kristillisdemokraatit ovat vastustaneet viinien tuomista ruokakauppoihin, kun taas etenkin kokoomus on ajanut sitä.
STT:n tietojen mukaan asia siirtyi riitaisena muun muassa kilpailua käsitelleestä neuvottelupöydästä puheenjohtajien pöytään ratkottavaksi.
Keskiviikkoaamuna hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) kuvaili alkoholista syntyneen juntturan vieneen yllättävänkin paljon aikaa. Hän ei kuitenkaan avannut ratkaisun yksityiskohtia.
RKP:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin mielestä ratkaisu on suhteellisen hyvä ja sillä pärjätään.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) johtaja Jari Keinänen sanoi STT:lle, että kahdeksan prosentin rajasta ei ole puhuttu ministeriön hallitusneuvotteluihin toimittamissa taustapapereissa.
– Tämä ei tule STM:n virkaehdotuksista, Keinänen kuittasi.
Hän sanoi, että tässä vaiheessa on mahdotonta ottaa kantaa siihen, olisiko kahdeksan prosentin enimmäisraja mahdollinen toimeenpanon, vaikutusten tai lainsäädännön näkökulmasta.
Päivittäistavarakauppa ry tai Alko eivät halunneet kommentoida aihetta, ennen kuin alkoholikokonaisuudesta on olemassa viralliset kirjaukset.
STM ei lämpene merkittävälle vapauttamiselle
Sosiaali- ja terveysministeriö on toimittanut hallitusneuvotteluihin aiemmin useita asiakirjoja, joissa alkoholin myynnin merkittävälle vapauttamiselle ei lämmetä.
– Virkakanta on ollut sama neuvottelujen alusta asti: Mikäli alkoholin saatavuutta päätetään merkittävästi lisätä, kaiken saatavilla olevan tiedon mukaan alkoholihaitat ja niistä aiheutuvat kustannukset lisääntyvät, ministeriö sanoo asiakirjassa.
STM katsoo, että tällaiset päätökset ovat monin tavoin ristiriidassa väestön terveyttä ja julkisen talouden sopeuttamista koskevien tavoitteiden kanssa.
Ministeriö sanoo, että se ei kannata Alkon monopolin purkamista.
– Alkoholi vaikuttaa kielteisesti kansantalouteen sekä väestön terveyteen ja toimintakykyyn, heikentää yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja kuormittaa merkittävästi sote-palveluita, pelastustoimea ja poliisia, STM katsoo.
Sipilän hallitus nosti aiemmin
Juha Sipilän (kesk.) hallitus nosti ruokakaupassa myytävän alkoholin prosenttirajan 5,5:een aiemmasta 4,7:stä. Eduskunta hyväksyi noston joulukuussa 2017 tiukan keskustelun jälkeen. Tuolloin alkoholiveroa kiristettiin 100 miljoonalla eurolla, kun kaupassa myytävien alkoholijuomien enimmäisprosentti nousi.
Hallituksessa olivat silloin keskustan lisäksi siniset ja kokoomus.
Jo silloin eduskunnan äänestyksessä oli myös muita prosenttivaihtoehtoja, mutta ne karsiutuivat ensimmäisissä äänestyksissä. Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen ehdotti esimerkiksi prosenttirajan alentamista 3,5 prosenttiin. Perussuomalaisten Jani Mäkelä puolestaan ehdotti rajan nostoa 8,5 prosenttiin.
