Luonnonsuojelulaki on kuumentanut tunteita eduskunnassa. Arkistokuva.
Kuva: Jussi Leinonen
Jyväskylän yliopiston suojelubiologian tutkija Panu Halme sanoo Twitterissä, että hän aikoo kannella oikeuskanslerille maa- ja metsätalousministeriön yksikön päällikön Vilppu Talvitien toiminnasta.
Parantaakseni 7.12. äänestyksen tietopohjaa teen maanantaina parhaani mukaan vaikuttavuusvertailun hallituksen esitykselle ja yvaliokunnan versiolle. Teen myös Talvitien toiminnasta kantelun oikeuskanslerille. 1/5 https://t.co/jrM6zrleG9
— Panu Halme (@PanuHalme) December 3, 2022
Helsingin Sanomat kertoo, että Talvitien tekemällä laskelmalla oli keskeinen rooli siinä, että hallituspuolue keskusta siirtyi opposition kannalle luonnonsuojelulain käsittelyssä.
Keskustan lipeäminen on aiheuttanut pienen kriisin hallituksen sisällä. Lain sisällöstä oli sovittu hallituspuolueiden kesken aiemmin tänä vuonna. Vihreissä katsottiin, että keskusta on irtaantunut hallitusyhteistyöstä. Pääministeri Sanna Marin (sd.) luonnehti tilannetta hallituksessa erittäin epätavanomaiseksi.
Uudessa luonnonsuojelulaissa oli tarkoitus määrittää uhanalaisia luontotyyppejä, jotka viranomaisten täytyy huomioida kaavoitustoiminnassa.
Talvitien ”tukkimiehen kirjanpidolla” tekemän laskelman mukaan tällaisten luontotyyppien pinta-ala on noin kaksi miljoonaa hehtaaria, ja siitä 1,5 miljoonaa hehtaaria on talousmetsissä.
Keskustan mukaan on vaara, että metsäyhtiöt eivät jatkossa osta puuta metsästä, joka on uhanalaista luontotyyppiä. Silloin metsät voivat päätyä niin sanottuun harmaaseen suojeluun, jossa metsä ei ole virallisesti suojeltu eikä metsänomistaja saa siitä suojelukorvausta, mutta metsänomistaja ei saa puuta kaupaksi uhanalaisen luontotyypin vuoksi.
Ympäristövaliokunnan kokouksessa keskusta päätyi oppositiopuolueiden kannalle. Heidän vaatimuksesta laista poistetaan kaksi pykälä, jotka liittyivät uhanalaisiin luontotyyppeihin sekä niiden huomioimiseen viranomaistoiminnassa
Helsingin Sanomien toimitus laski, millainen pinta-ala uhanalaisista luontotyypeistä muodostui. Se päätyi 1,1 miljoonan hehtaarin alaan. Merkittävin ero oli lehden mukaan se, että Helsingin Sanomat ei ottanut lukuun mukaan alueita, jotka on jo suojeltu ja joilla ei suojelun vuoksi tehdä puukauppaa. Lehti korostaa, että sen tekemä laskelma ei ole missään nimessä pätevä.
Panu Halme sanoo Twitterissä, että hän aikoo tehdä vaikuttavuusvertailun hallituksen esitykselle sekä ympäristövaliokunnan versiolle luonnonsuojelulaista.
