Padon tuhoutuminen nosti vettä sen alapuolella, ja tuhansia ihmisiä on jouduttu evakuoimaan Ukrainan hallitsemilta alueilta.
Kuva: STATE EMERGENCY SERVICE OF UKRAI
Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtajan, eversti Pekka Turusen mukaan Venäjä on todennäköinen syyllinen Kahovkan padon tuhoamiseen Ukrainassa. Tämän puolesta puhuu pelkästään se, että pato on ollut venäläisten hallussa ja siten helpommin tuhottavissa kuin etäämpää Ukrainan toimesta.
– Aika haastava kohde se olisi tuhota epäsuoralla tulella tai ohjuksilla, Turunen arvioi.
Padon tuhoutumisesta aiheutuvat seuraukset ovat niin ikään Venäjän kannalta edullisempia, vaikka yhtäältä tulvista ja toisaalta veden pinnan laskusta yläjuoksulla aiheutuu hyötyjä ja haittoja sodan molemmille osapuolille.
– Jos ajatellaan, että Ukraina olisi aloittamassa jonkinlaista vastahyökkäystä, niin kyllähän tämä lyhyellä aikajänteellä supistaa heidän vaihtoehtojaan, Turunen sanoo.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vierailevan tutkijan Ilmari Käihkön mukaan ukrainalaiset saattaisivat ehkä vielä kyetä tuomaan padon alapuolisen tulvivan alueen yli joukkoja, mutta tuskin mitään raskaampaa kalustoa.
– Jonkinlainen silta pitäisi saada aikaa, jos sieltä mitään panssariajoneuvoja, tykistöä tai huoltoa pitäisi tuoda yli – ja pelkillä joukoilla on vaikea ottaa suurempia alueita haltuun, Käihkö sanoo.
Käihkö muistuttaa, ettei padon tuhon syyllisestä ole vielä täyttä varmuutta. Jos jo aiemmin vaurioitunut pato lopulta sortui, on Venäjällä alueen miehittäjänä vastuu myös siinä tapauksessa, hän lisää.
”Mielenkiintoinen ajankohta”
Käihkön mukaan kummallakaan osapuolella ei ole ollut Hersonin alueella hirveän paljon joukkoja ja varsinkin Venäjällä lienee ollut paineita saada omia joukkojaan sijoitettua muualle. Padon tuhoutuminen juuri nyt puhuukin Venäjän syyllisyyden puolesta.
– Onhan tämä ajankohta mielenkiintoinen, että Ukraina aloittaa etenemisen ja sitten melkein heti pamahtaa pato, Käihkö kuvailee.
Myös eversti Turunen uskoo, ettei padon tuhoamisessa ollut kyse mistään hetken mielijohteesta vaan venäläisten tietynlaisen tilanteen varalle tekemästä suunnitelmasta.
– Ehkä siellä oli arvioitu, että Ukrainan valmistelut siihen paljon puhuttuun vastahyökkäykseen olivat edenneet nyt siihen pisteeseen, että he katsoivat parhaaksi toimia näin, Turunen pohtii.
Molemmat asiantuntijat korostavat padon tuhoutumisesta ja sen osin arvaamattomista seurauksista koituvan hankaluuksia myös venäläisille itselleen. Turusen mukaan vesi kun on este myös Venäjän joukkojen liikkeelle.
– Venäjä tavallaan luopuu omalta osaltaan siitä alueesta, joka on nyt tulvitettu, hän sanoo.
Käihkön mukaan padon tuhosta koitunee pitkällä tähtäimellä vaikeuksia myös Venäjän miehittämän Krimin vesihuollolle. Syytä venäläisten toiminnan perusteille voi siten vain arvailla.
– Ehkä (Ukrainan) sotilaallinen uhka nähtiin nyt niin suurena, että päätettiin painottaa vain sitä, Käihkö miettii.
