Suomen käytöstä poistuvien hävittäjien luovuttamista Ukrainaan voidaan arvioida, sanoi pääministeri Marin Kiovassa

Suomen käytöstä poistuvien hävittäjien luovuttamista Ukrainaan voidaan arvioida, sanoi pääministeri Marin Kiovassa

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistuivat ukrainalaissotilas Dmytro Kotsjubailon muistotilaisuuteen tänään Kiovassa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistuivat ukrainalaissotilas Dmytro Kotsjubailon muistotilaisuuteen tänään Kiovassa.

Kuva: OLEG PETRASYUK

Pääministeri Sanna Marin (sd.) vieraili perjantaina Kiovassa. Hänen mukaansa kutsu vierailuun tuli Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiltä kiireellisellä aikataululla.

Vierailulla oli mukana myös ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.), jonka aiemmin sovittuun matkaan Marinin vierailu sovitettiin.

Alkuillasta ministereiden pitämässä tiedotustilaisuudessa Marin kertoi, että keskusteluissa Zelenskyin kanssa nousi esille Ukrainan tarve raskaammalle aseavulle. Hän sanoi, että Suomen parhaillaan valmistelema 14. aseapupaketti ei tule riittämään.

– Ukraina tulee tarvitsemaan entistä raskaampaa aseistusta jatkuvasti niin kauan kuin sota on käynnissä. Sen vuoksi on myös tärkeää, että seuraavassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa tulemme keskustelemaan tällaisesta yhteishankinnasta, miten voimme yhdessä vauhdittaa eurooppalaista puolustusteollisuutta ja toimittaa Ukrainaan esimerkiksi ammuksia, joita kuluu aika lailla.

Marin sanoi, että he keskustelivat Zelenskyin kanssa erityisesti Ukrainan tarpeista ilmatorjunnan saralla.

– Tässäkin tulemme tarvitsemaan maiden välistä yhteistyötä.

Marin ei halunnut kommentoida Suomen tulevan aseapupaketin sisältöä.

– Suomen aseapupaketteihin on tähänkin asti sisältynyt raskasta kalustoa, ja varmasti me tulemme tulevaisuudessakin keskustelemaan entistä raskaammasta kalustosta. Mitä raskaampaa se on, sitä enemmän tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä.

Marin: Voimme mielestäni käydä keskustelua myös Hornetien osalta

Marin sanoi, että myös Ukrainan toivomista hävittäjistä käydään keskustelua ja että keskustelua voidaan käydä myös Suomessa. Hänen mielestään Suomi on keskustelussa kiinnostavassa asemassa, sillä se on tehnyt päätökset uusien hävittäjien hankinnasta.

– Meillä on olemassa olevaa kalustoa, ja me voimme tietenkin arvioida tuon kaluston käyttöä.

– Kyllä me voimme mielestäni käydä keskustelua myös Hornetien osalta, olisiko niitä mahdollista Ukrainaan luovuttaa ja millaista koulutusta se tarvitsisi rinnalle.

Marin korosti, että keskustelut hävittäjäkysymyksestä ovat hyvin alkuvaiheessa ja asiassa tarvitaan mittavaa kansainvälistä yhteistyötä.

”Tässä sodassa vain toisella puolella on sankareita”

Ukrainalaisen UATV-median mukaan Marin vieraili perjantaina muun muassa Pyhän Mikaelin kultakupolisessa luostarissa Kiovassa, jossa järjestettiin ukrainalaissotilas Dmytro Kotsjubailon, 27, muistotilaisuus. Kotsjubailo kuoli Bahmutin taisteluissa alkuviikosta.

Presidentti Zelenskyin kanssa päivällä pitämässään tiedotustilaisuudessa Marin kertoi myös vierailleensa sairaalassa ja tavanneensa sotilaita.

– Tässä sodassa vain toisella puolella on sankareita. Sotilaanne Donetskissa, Luhanskissa ja muualla vastustavat Putinin armeijaa ja tulevat voittamaan, Marin sanoi.

Hän vakuutti moneen kertaan, että Suomi jatkaa avun antamista Ukrainalle niin kauan kun tarvitsee.

– Me olemme teidän puolellamme, ja me tuemme teitä niin kauan kuin on tarve, hän sanoi.

Marin sanoi toivovansa, että Suomi voi jonain päivänä toivottaa Ukrainan tervetulleeksi Natoon. Hän totesi olevansa vakuuttunut Ukrainan ponnistuksista korruption torjunnassa ja uskovansa tämän mahdollistavan maan EU-jäsenyyden.

– Sinä olet symboli vapaudelle ja rohkeudelle ja lupaus uudesta ja paremmasta Euroopasta, Marin sanoi osoittaen sanansa Zelenskyille.

Zelenskyi Nord Stream -väitteistä: Meillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa

Zelenskyi ilmaisi useaan kertaan kiitollisuutensa Suomelle. Hän kertoi keskustelleensa Marinin kanssa Venäjään kohdistuvista lisäsanktioista. Hänen mukaansa tavoitteena on tilanne, jossa globaalit sanktiot estävät Venäjää käyttämästä ohjuspotentiaaliaan Ukrainaa vastaan.

Zelenskyi korosti sen tärkeyttä, että Venäjä joutuu vastuuseen tekemistään sotarikoksista ja että ihmiset, jotka ovat kärsineet sodasta, saavat oikeutta.

Zelenskyiltä kysyttiin väitteistä, joiden mukaan Ukraina olisi sekaantunut Nord Stream -kaasuputkien sabotaasiin.

– Meillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Mikä olisi se syy?

Hän jatkoi sanomalla pitävänsä vaarallisena, että riippumaton media levittää tällaisia väitteitä. Hänen mukaansa siitä hyötyvät ainoastaan Venäjä ja tahot, joiden etu on, että Venäjään ei kohdisteta pakotteita.

Suomalaismedia sai esittää Zelenskyille yhden kysymyksen. Häneltä kysyttiin, kuinka hän on säilyttänyt inhimillisyytensä sodan jatkuessa. Hän aloitti puhumalla lasten tulevaisuudesta.

– Myös me olemme nuoria. Me haluamme voitin itsemme ja maamme takia.

Sanna Marin ja Volodymyr Zelenskyi kuvattuna helmikuussa Brysselissä.

Sanna Marin ja Volodymyr Zelenskyi kuvattuna helmikuussa Brysselissä.

Kuva: OLIVIER HOSLET

Suomelta Ukrainalle miljoonien eurojen tukipaketti

Suomi ilmoitti aiemmin tänään antavansa Ukrainalle yhteensä 29 miljoonan euron edestä humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötukea. Summasta humanitaarista apua on 15 miljoonaa ja kehitysyhteistyötukea 14 miljoonaa euroa. Apu kohdistuu opetukseen sekä ympäristön ja säteilyturvallisuuden välittömiin ja pidempiaikaisiin tarpeisiin.

Apupaketti on osa Suomen hallituksen viime vuonna Ukrainan tukemiseen myöntämää 70 miljoonan euron lisärahoitusta. Lisäksi Ukrainan tukemiseen kehitysyhteistyön kautta on varattu tänä vuonna 37 miljoonaa euroa. Ukraina on tämän myötä Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa.

– Emme saa turtua sotaan. Kriisin keskellä ihmisten on saatava ruokaa, suojaa sekä lääkkeitä ja lasten on päästävä kouluun. Samaan aikaan meidän on tuettava Ukrainaa niin, että se pystyy myös toipumaan sodasta, sanoo tiedotteessa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd).

Edellinen Ukrainan-vierailu viime toukokuussa

Marin vieraili Ukrainassa edellisen kerran viime vuoden toukokuussa. Hän tapasi tällöin Kiovassa presidentti Zelenskyin ja kävi Irpinissä ja Butshassa, missä hän tutustui Venäjän aiheuttamiin tuhoihin ja kuuli paikallisten asukkaiden kuvauksia venäläissotilaiden julmuuksista.

Viimeksi Marin ja Zelenskyi tapasivat helmikuussa EU-maiden poliittisten johtajien kokoontumisessa Brysselissä. Zelenskyi esitti tuolloin Ukrainan halun saada lisää aseistusta ja edetä EU-polullaan mahdollisimman nopeasti.

Marin kertoi kokouksen jälkeen tiedotusvälineille keskustelleensa pienryhmässä Zelenskyin kanssa aseellisesta tuesta ja Ukrainan tulevaisuuden näkymistä EU:ssa. Marin totesi Suomen voivan tukea ajatusta siitä, että Ukrainaa autetaan lisäämällä eurooppalaista puolustusmateriaalituotantoa.

Marin ennakoi tuolloin, että keskustelua tullaan käymään ilmapuolustuksen ja ilmatorjunnan sekä hävittäjien osalta. Juuri hävittäjiä Zelenskyi on toivonut Ukrainan saavan. Marin ei halunnut eurooppalaisella ja demokraattisten maiden tasolla sulkea pois niiden lähettämistä. Hän totesi kuitenkin Suomen joutuvan ottamaan kaikissa päätöksissään huomioon sen, että Suomi on ulkorajavaltio ja Venäjän rajanaapuri.

Suomen aseapu Ukrainalle jatkuu

Presidentti Sauli Niinistö vieraili Kiovassa tammikuun lopulla. Niinistö tapasi vierailullaan niin ikään presidentti Zelenskyin. Keskusteluissa esiin nousivat tuolloin Leopard-taistelupanssarivaunut, joita Suomella on.

Suomi on sittemmin yhdessä useiden länsimaiden kanssa päässyt yksimielisyyteen Leopard-panssarien lähettämisestä Ukrainaan. Viimeksi torstaina Puola kertoi toimittaneensa Ukrainaan kymmenen Leopard 2 -taistelupanssarivaunua lisää aiempien neljän lisäksi. Tämä tarkoittaa, että Puola on toimittanut kaikki Ukrainalle lupaamansa vaunut. Suomi on kertonut antavansa Ukrainalle kolme miinanraivaukseen tarkoitettua Leopard-panssaria.

Suomi on myös ilmoittanut aseavun jatkumisesta. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi Ylen aamutelevisiossa perjantaina, että lähiviikkoina valmisteltava 14. apupaketti Ukrainaan sisältää aiempien lähetysten tavoin myös ”raskasta tavaraa”.

Osa humanitaarisesta avusta perille suomalaisjärjestöjen avulla

Tänään ilmoitetusta humanitaarisesta avusta viisi miljoonaa kohdistuu YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimiston OCHAn Ukraina-rahastoon. Siitä tuetaan muun muassa ruokaturvaa, terveyspalveluita, hätämajoitusta ja paikallisten järjestöjen tekemää avustustyötä. Suomen tärkeitä kumppaneita Ukrainassa ovat myös Maailman ruokaohjelma (WFP) ja Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC). Niiden kautta kulkee avusta yhteensä 5,4 miljoonaa euroa.

– WFP:n työ keskittyy ruoka-apuun, jota on pystytty jakamaan siviileille myös lähelle taistelulinjoja sekä käteisapuun etenkin maan sisäisille pakolaisille, tiedotteessa sanotaan.

ICRC ja Ukrainan Punainen Risti avustavat ihmisiä perustarpeissa sekä antavat teknistä tukea ja materiaalitukea tuhoutuneen infrastruktuurin kunnostamisessa sekä sähkön, veden ja terveyspalveluiden ylläpitämisessä.

Osan humanitaarisesta avusta vievät perille suomalaiset kansalaisjärjestöt. ICRC auttaa myös sodan erottamien perheiden yhdistämisessä.

Rahaston kautta tukea opetukseen ja lasten koulunkäyntiin

Suomi tukee opetusta Ukrainassa Maailmanpankin hallinnoiman PEACE-rahaston kautta. Sieltä maksetaan muun muassa opettajien palkkoja, jotta lapset voivat käydä koulua sodasta huolimatta.

– Suomen nyt myöntämä jatkotuki rahastolle on 14 miljoonaa euroa. Lisäksi suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja koulutuksen järjestäjien tekemä työ tukee koulutusta kriisin aikana, tiedotteessa sanotaan.

Opetuksen jatkotukea vuosille 2024–2027 suunnitellaan parhaillaan Opetushallituksen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja ulkoministeriön kesken.

Säteilyturvakeskus (STUK) valmistelee säteily- ja ydinturvallisuusalan yhteistyötä Ukrainan viranomaisten kanssa. Tavoitteena on vahvistaa Ukrainan osaamista alalla.

Ukraina on pyytänyt apua myös sodan aiheuttamien ympäristötuhojen arvioimiseen, viranomaiskapasiteetin vahvistamiseen ja lainsäädännön kehittämiseen. Suomen ympäristöministeriö valmistelee yhteistyötä tällä saralla.

– Sodan aiheuttamat ympäristövahingot aiheuttavat haittaa terveydelle, hyvinvoinnille, elinkeinoille ja ekosysteemeille, tiedotteessa sanotaan.

Juttua korjattu kello 15.45. Toisen kuvan kuvatekstissä väitettiin, että kuva olisi Kiovan vierailulta. Kuva on otettu Brysselissä.

Juttua täydennetty kauttaaltaan kello 16.20.

Lisätty jutun alkuun Marinin kommentteja Suomen aseapupaketista ja Horneteista kello 19.49.

Lähde

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *