Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kuvassa vasemmalla) vastaanotti Unkarin parlamentin valtuuskunnan keskiviikkona. Kuvassa kättelyvuorossa valtuuskuntaa johtava Unkarin parlamentin varapuhemies Csaba Hende.
Kuva: KIMMO BRANDT
Suomessa tänään vieraillut Unkarin parlamentin valtuuskunta ei vielä pystynyt kertomaan täsmällistä aikataulua Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnille, sanoi eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.).
– Unkarilaiset kertoivat, että heillä on laaja ymmärrys siitä, että Suomi vahvistaisi Natoa ja että he ovat Suomen Nato-jäsenyyden kannalla, Vanhanen sanoi tavattuaan valtuuskunnan aamulla.
Tapaamisessa olivat mukana myös eduskunnan varapuheenjohtajat, puolustus- ja ulkoasiainvaliokuntien puheenjohtajat sekä eduskuntaryhmien edustajia.
Vanhanen luonnehti tapaamista rakentavaksi ja ilmaa puhdistavaksi.
– Meillä ei ole ollut käytännössä kahdeksaan vuoteen parlamenttivierailuja Suomesta Unkariin, ja parlamenttien välillä pitää olla dialogia, Vanhanen sanoi.
– He kertoivat omaa turhautumistaan monien suomalaisten ilmaisemiin kantoihin ja käsityksiin Unkarista.
Vanhasen mukaan unkarilaiset kiistivät, että EU-politiikalla ja Suomen Nato-prosessilla olisi heidän puoleltaan mitään kytkyä toisiinsa. EU on jäädyttänyt Unkarin EU-rahoitusta, sillä se haluaa Unkarin tekevän oikeusvaltiota korjaavia uudistuksia.
Suomelle ei myöskään Vanhasen mukaan esitetty mitään toiveita tai vaatimuksia ratifioinnin ehtona.
– He tunnustivat täysin, että Suomi täyttää Nato-jäsenyyskriteerit, ja he käsittelevät Suomen Nato-jäsenyyden yksin Nato-jäsenyyttä koskevilla kriteereillä, Vanhanen sanoi.
– Emme pyydä mitään palveluksia kumppaniltamme, sanoi myös valtuuskuntaa johtava Unkarin parlamentin varapuhemies Csaba Hende.
Hende luonnehti keskustelua rehelliseksi ja avoimeksi.
Haavisto: Delegaatio puhui lähiviikoista
Valtuuskunta tapasi erillisessä tapaamisessa myös ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.).
– Jäi sellainen mielikuva, että unkarilaisilla ei ollut esitettyjä varauksia Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä kohtaan, Haavisto kommentoi STT:lle puhelimitse.
Haaviston mukaan Unkari esitti kuitenkin toiveen aktiivisemmasta vierailuvaihdosta Suomen ja Unkarin välillä. Valtuuskunta nosti myös esiin sen, miten Unkaria on kohdeltu eri EU-prosesseissa.
– Itselleni jäi keskustelun pohjalta sellainen olo, että näitä huolia heillä on, mutta he eivät kytkeneet niitä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen. Varmasti tämä tilaisuus oli nyt otollinen heille näitä huolia esittää.
Ratifioinnin aikataulua Haavisto on varovainen arvioimaan.
– Delegaatio puhui lähiviikoista. Toivottavasti tämä on se, miten asia etenee.
Unkarin valtuuskuntaan kuuluivat varapuhemies Henden lisäksi myös kansalliskokouksen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Zsolt Nemeth sekä Euroopan parlamentin jäsenet Enikö Györi ja Ernö Schaller-Baross.
Valtuuskunnalla oli myös osittain etäyhteyksin toteutettu tapaaminen suuren valiokunnan puheenjohtajan Satu Hassin (vihr.) ja varapuheenjohtaja Jani Mäkelän (ps.) kanssa.
Valtuuskunnan johtajan mielestä Unkarista on valehdeltu
Eilen Unkarin valtuuskunta vieraili Ruotsissa.
Hende sanoi eilen Unkarin hallituksen, presidentin, pääministerin ja valtaosan parlamentaarikoista tukevan Ruotsin Nato-jäsenyyttä, mutta toivoi myös parannusta maiden kahdenvälisiin suhteisiin.
– Olisi toivottavaa, etteivät ruotsalaiset poliitikot, hallituksen edustajat ja EU-parlamentin jäsenet anna ymmärtää tai vihjaa, täysin epätosiin asioihin perustuen, että yksittäisessä maassa on puutetta oikeusvaltioperiaatteesta, Hende sanoi tiistaina.
Kun Hendeltä kysyttiin, katsooko hän joidenkin ruotsalaisten poliitikkojen valehdelleen Unkarista, hän vastasi myöntävästi.
Henden mukaan hänellä on sama vastaus myös suomalaisten poliitikkojen kohdalla.
– Voisin lainata sataa esimerkkiä, Hende vastasi tänään medialle kysymykseen esimerkeistä.
– Eräs parlamentin jäsen, poliittinen toimija sanoi, että hallitus nimitti “puolueen sotilaan” tuomariksi.
Hende sanoi, ettei hallitus nimitä Unkarissa tuomareita, ja hallituksen vaikutus oikeuslaitokseen on hänen mukaansa ”käytännössä nolla”.
Hende saattoi viitata esimerkillään siihen, että vuonna 2020 tuomari Zsolt Andras Varga nimitettiin maan korkeimman oikeuden johtavaksi tuomariksi. Nimitystä vastusti kiivaasti muun muassa kansallinen tuomarikomissio, joka valvoo tuomareiden nimitystä. Vargan on katsottu olevan vahvasti kytköksissä pääministeri Viktor Orbaniin ja valtapuolue Fidesziin.
Unkarin oikeuslaitoksen riippumattomuudessa on nähty laajoja ongelmia.
Hende: Ratifioinnin tukena lähes kaikki puolueet
Unkari ja Turkki ovat ainoat Nato-maat, jotka eivät vielä ole hyväksyneet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Unkarin parlamentin on odotettu tekevän päätöksen Nato-jäsenyyksien ratifioimisesta myöhemmin tässä kuussa. Unkari on kuitenkin lupaillut ratifiointia useaan kertaan aiemminkin ja lykännyt aikataulua toistuvasti.
Vanhasen mukaan valtuuskunnalta ei kysytty, mikä Unkarin aikataulua on viivyttänyt.
Hende sanoi, että ratifioinnista päättää Unkarin parlamentti, ja ratifiointia tukevat hänen mukaansa yhtä oppositiopuoluetta lukuun ottamatta kaikki puolueet. Henden mukaan ratifiointi voi tapahtua vielä maaliskuun aikana, jos parlamentti niin päättää.
Eduskunnan varapuhemies Antti Rinne (sd.) kommentoi medialle tapaamisen jälkeen, ettei parlamentissa ole hänen käsityksensä mukaan ongelmaa enemmistön kanssa.
Valtuuskunnan tavannut Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström sanoi eilen, että tapaamisen perusteella aiemmin päätetty aikataulu pitää.
– Päivämäärä, josta puhuttiin, on maaliskuun lopussa, ja siihen pyrimme, Billström sanoi TT:n mukaan.
Vanhasen mukaan unkarilaisten kanssa ei puhuttu ratifioinnin päivämäärästä.
Kolmikantaneuvottelut Turkin, Suomen ja Ruotsin välillä ovat puolestaan jatkumassa torstaina Brysselissä.
