Ulkoministeri Pekka Haavisto talletti Suomen liittymisasiakirjan Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinkenille (oik.) Naton päämajassa. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi tilaisuudessa Suomella olevan nyt maailman vahvimmat ystävät ja liittolaiset.
Kuva: JOHANNA GERON / POOL
Maamme-laulun sävelet kajahtivat tiistaina Naton päämajan edustalla Brysselissä, kun Suomen siniristilippu nousi ensi kertaa salkoon osaksi muiden Naton jäsenmaiden lippurivistöä. Seremoniaa seuranneen presidentti Sauli Niinistön mukaan sotilaallisen liittoutumattomuuden aikakausi Suomen historiassa on nyt päättynyt ja uusi aikakausi alkaa.
– Jokainen maa maksimoi oman turvallisuutensa. Niin Suomikin, Niinistö perusteli puheessaan historiallista Nato-ratkaisua.
Hänen mukaansa kyse ei ole vain Suomesta. Siinä missä Nato tuottaa turvallisuutta Suomelle, tekee Suomi samoin myös koko liittokunnalle. Niinistö lupasi Suomen olevan luotettava liittolainen, joka vahvistaa alueellista vakautta.
Norjalainen Jens Stoltenberg sanoi olevansa iloinen saadessaan olla se Naton pääsihteeri, joka pääsee toivottamaan Suomen tervetulleeksi liittokuntaan. Hän muistutti Suomen liittymisprosessin olleen nopein 74 vuotta täyttävän Naton historiassa.
– Teidän asevoimanne ovat huomattavat ja erittäin kyvykkäät. Teidän kestokykynne (resilienssi) on vertaansa vailla, Stoltenberg kehui.
Suomen kansallislaulun ja Naton hymnin jälkeen päämajan pihalla aplodeerattiin.
Viimeiset muodollisuudet läpi pikavauhtia
Aiemmin lehdistötilaisuudessa Stoltenberg muistutti, että nykymaailmassa ystävät ja liittolaiset ovat tarpeen.
– Suomella on nyt maailman vahvimmat ystävät ja liittolaiset, hän vakuutti.
Suomen Nato-jäsenyydestä tuli todellisuutta hieman ennen kello neljää iltapäivällä Suomen aikaa. Tuolloin samaan huoneeseen Naton päämajassa kokoontuivat Stoltenbergin lisäksi Suomen ja Yhdysvaltain ulkoministerit Pekka Haavisto (vihr.) ja Antony Blinken.
Koreografia eteni pikavauhtia siten, että Blinken kertoi Stoltenbergille Yhdysvaltain saaneen talletettavakseen viimeisen eli Turkin ratifioinnin Suomen jäsenyydelle. Tämän jälkeen Stoltenberg ojensi Haavistolle kutsun liittyä Naton jäseneksi, mihin Haavisto vastaisi saman tien ojentamalle Stoltenbergille hieman aiemmin allekirjoittamansa Suomen liittymisasiakirjan.
– Onhan tämä historiallinen päivä. On tehty työtä tämän eteen, mutta Suomen turvallisuuden kannalta hyvä ratkaisu, Haavisto kommentoi aiemmin saapuessaan Naton päämajalle.
Paikalla Brysselissä oli myös puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.), joka kuvaili tunnelmia erittäin hyviksi.
Ruotsia ei unohdettu kommenteissa
Sekä Naton että Suomen mutta myös muiden jäsenmaiden edustajat korostivat päivän mittaan joka käänteessä, että myös Ruotsin on syytä päästä mahdollisimman pian Naton jäseneksi.
Kaksipäiväiseen Naton ulkoministerikokoukseen yhä tarkkailijajäsenen ominaisuudessa osallistuvan Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström kiisti päivän olevan katkera Ruotsille. Hän vakuutti ruotsalaisten iloitsevan Suomen jäsenyydestä, koska se tuo Natoon jälleen yhden voimakkaan äänen lisää puhumaan Ruotsin jäsenyyden puolesta.
Presidentin kanslia julkisti Suomen liittymishetkellä lausunnon, jossa Sauli Niinistö muistutti, ettei Suomen Nato-jäsenyys ole suunnattu ketään vastaan.
– Se ei myöskään muuta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusteita tai tavoitteita. Suomi on vakaa ja ennustettava Pohjoismaa, joka pyrkii ristiriitojen rauhanomaiseen ratkaisuun. Meille tärkeät periaatteet ja arvot säilyvät ulkopolitiikkamme johtoajatuksena myös jatkossa, lausunnossa todetaan.
