Talouskasvun eväitä etsivää asiantuntijatyöryhmää vetää kuusamolaislähtöinen ekonomisti Risto Murto.
Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Asiantuntijatyöryhmän perustaminen Suomen talouskasvun elvyttämiseksi ei äkkipäätään kuulosta miltään suurelta oivallukselta. Mutta kun maan talouskasvu on yli puolentoista vuosikymmenen ajan polkenut paikallaan, tämäkin kortti epäilemättä kannattaa kääntää.
Erityisen kasvutyöryhmän perustamisesta kertoi viime viikolla pääministeri Petteri Orpo. Työryhmää alkaa vetää eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto, joka on viime aikoina ottanut aktiivisesti kantaa Suomen tulevaisuuskysymyksiin myös paljon pitemmällä kuin vuoden tai parin tähtäimellä.
Työryhmän on määrä miettiä sitä, miten suomalaisyritykset saadaan kasvamaan ja investoimaan. Erityisesti tarpeen on tehdä jotain Suomen erityisongelmalle, tuottavuuden heikolle kasvulle.
Oletettu talouden nousu on jäänyt meillä jo moneen kertaan piippuun. Pienissä kasvuprosenteissa edettäneen tästä eteenkin päin. Murron arvioita Suomen talouden näkymistä voi pitää jopa lohduttomina.
Murto arveli Demokraatti-lehdessä viime lauantaina, että Suomi voi joutua määrittelemään koko hyvinvointivaltion käsitteen uudelleen. Julkista taloutta ei hänen mukaansa voi tasapainottaa niin, että samaan aikaan nykyisenlaista hyvinvointivaltiota pidetään yllä.
Lohdullista on lähinnä se, että mitä vahvempana talouskasvu saadaan liikkeelle, sitä vähemmän tuskallisia leikkauksia.
Huomionarvoista on, ettei Murto sälytä päävastuuta talouskasvun luonnista niinkään julkiselle vallalle kuin yrityksille. Hän muistutti Ylellä, että yritysten kasvu edellyttää niin sijoittajien, omistajien kuin yritysjohtajien onnistumista.
Politiikalla vahvistetaan kuitenkin investointien edellytyksiä, vaikkapa sujuvien luvitusten kautta.
Murron ohella toinen talouskasvukeskusteluun viime päivinä osallistunut ekonomisti on ollut taloustutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta. Siinä missä Murto lupaa kansalaisille hikeä ja kyyneliä, Malirannan viesti kuulostaa monta astetta optimistisemmalta.
Malirannan mielestä talouskasvun perusedellytykset ovat Suomessa jo kunnossa. On innovatiivisia yrityksiä, osaavaa työvoimaa, toimivat markkinat ja hyvä koulutusjärjestelmä (HS. 29.9.).
Työn tuottavuutta korostaa myös Maliranta. Sitä edistävät innovaatiot. Nyt Suomeen on syntynyt hänen mukaansa ”kultainen sukupolvi”, joka on perustanut erittäin lupaavia yrityksiä. Ammottava tuottavuusero Ruotsiin ja Tanskaan alkaisi niiden voimin kuroutua umpeen.
Kahden arvostetun taloustieteilijän tilannekuvat ovat hämmentävän erilaisia. Ehkä kummankinlaisia näkemyksiä tarvitaan. Kriisipuhetta siksi, että Suomen haasteet ovat isot, lupauksia paremmasta siksi, etteivät pelot käänny kansalaisten ja yritysten käyttäytymiseksi, joka entisestään hyydyttää taloutta.
