Raahen seudun KotoNeuvo tarjoaa maahanmuuttajille neuvontaa ja ohjausta. Kuvituskuva.
Kuva: Lauri Niemelä
Suomeen tarvitaan 44 000 hengen nettomaahanmuutto vuosittain, jotta syntyvien ja työikäisten ikäluokkien koko saataisiin vakaantumaan pysyvästi, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.
Määrä on liki kolmenkertainen Tilastokeskuksen ennustamaan maahanmuuttoon nähden. Tilastokeskus on arvioinut vuotuisen nettomaahanmuuton olevan noin 15 000.
Lisämuutto ei vielä riittäisi pysäyttämään väestön ikääntymistä eliniän pidentyessä, mutta huoltosuhde muuttuisi suotuisammaksi.
Syy korkeaan arvioon piilee alhaisessa syntyvyydessä sekä siinä, että tällä hetkellä Suomeen muuttaa enemmän miehiä kuin naisia, paljastuu Etlan uudesta raportista.
Suomen työikäinen väestö alkoi vähentyä 2010-luvun puolivälissä. Jos nykyinen syntyvyys ja Tilastokeskuksen ennustama maahanmuutto jatkuvat, työikäinen väestö vähenee vuoteen 2070 mennessä 20 prosenttia.
Yritykset sopeutuvat vähenevään työntekijämäärään aikaa myöten. Kansantalouden kasvu tulee kuitenkin hidastumaan ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus vaikeutuu.
‒ Työllisyysasteen nostolle on paljon tilaa Suomessa, mutta se ei millään riitä kattamaan tulevaa työvoiman tarvetta. Matalan syntyvyyden trendin muuttaminen politiikalla on hyvin vaikeaa, ja ratkaisut ovat syvästi yksilöiden ja perheiden yksityiselämään liittyviä, kommentoi Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen tiedotteessa.
Tuoreet laskelmat ovat tehneet Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen (vas.), tutkija Jukka Lassila, Helsingin yliopiston emeritusprofessori Juha Alho ja Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Kuva: Elinkeinoalan tutkimuslaitos Etla
– Ennemmin yhteiskunnan tulee sopeutua, ja siksi katseet kääntyvät maahanmuuton kasvattamiseen. Maahanmuutto pienentää ikääntymisestä syntyviä riskejä kansantalouteen.
Jos maahanmuutto nousisi 44 000 henkeen, työpanos kasvaisi lähes 10 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Vuoteen 2070 mennessä työpanos kasvaisi noin 40 prosenttia.
Etlan tiedotteessa huomautetaan, että nyt tehdyt laskelmat sisältävät suuren joukon oletuksia muun muassa muuttavan väestön koulutuksesta ja sosiaaliturvan käytöstä. Lukuja on siis pidettävä vain suuntaa antavina, tutkijat painottavat.
‒ Maahanmuuton vaikutukset julkiseen talouteen ovat kuitenkin simuloinneissamme selkeästi positiivisia. Työeläkejärjestelmän kannalta palkkasumman reipas kasvu tarkoittaa matalampia työeläkemaksuja ja muukin julkinen talous hyötyy maahanmuutosta verotulojen kasvuna, kommentoi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
– Valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen olisi yli 40 prosenttiyksikköä matalampi vuosisadan vaihteessa, ja kestävyysvajekin pienenisi.
Tuore tutkimusraportti on Teknologiateollisuuden, Tekniikan akateemiset -liiton ja Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama. Tutkimus on osa Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset LIFECON-hanketta.
