Kuutoskaupungit eli Suomen kuusi suurinta kaupunkia vaativat yhdessä uudelta hallitukselta kokonaissuunnitelmaa, jolla ratkaistaan päiväkotien krooninen henkilöstöpula.
Isoista kaupungeista – Oulu mukaanluettuna – puuttuu jo nyt yhteensä yli 2 600 varhaiskasvatuksen opettajaa ja sosionomia.
– Lapsilla ei ole aikaa odottaa. Myös henkilökunnan jaksaminen on venytetty äärimmilleen. Ilman mittavia toimenpiteitä henkilöstöpulan ratkaisemiseksi kaupungit eivät pysty tarjoamaan varhaiskasvatusta kaikille ja laatutaso kärsii, sanoo tiedotteessa Oulun entinen ja Helsingin nykyinen varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi.
Kannanoton mukaan kaupungit tulevat tarvitsemaan 9 000 uutta varhaiskasvatuksen korkeakoulutettua ammattilaista vuoteen 2030 mennessä. Muuten kaupungit eivät pysty täyttämään varhaiskasvatuslain velvoitteita ja tarjoamaan varhaiskasvatusta kaikille asukkaille.
Vuonna 2018 säädetty varhaiskasvatuslaki määrää kasvattamaan varhaiskasvatuksen korkeakoulutetun henkilöstön osuutta vuoteen 2030 mennessä. Tällöin vähintään kahdella kolmanneksella päiväkotien henkilökunnasta pitää olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus.
Kaupungit vaativat pidentämään siirtymää uusiin henkilöstövaatimuksiin, jotta koulutusmäärät vastaavat korkeakoulutetun henkilöstön kasvavaa tarvetta.
Varhaiskasvatusjohtajat toteavat, että opettajien koulutusmäärät puolitettiin samaan aikaan kun lasten määrä päiväkodeissa on kaksinkertaistunut 90-luvulta alkaen. Johtajien mukaan seinä on henkilöstön osalta jo vastassa.
Kuva: Antti Pasanen
”Kelpoista henkilökuntaa ei yksinkertaisesti ole saatavilla”
Nykyinen varhaiskasvatuksen henkilöstöpula johtuu tiedotteen mukaan lasten määrän ja varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvusta kaupungeissa.
Varhaiskasvatusjohtajat toteavat, että opettajien koulutusmäärät puolitettiin samaan aikaan kun lasten määrä päiväkodeissa on kaksinkertaistunut 90-luvulta alkaen.
Johtajien mukaan seinä on henkilöstön osalta jo vastassa.
– Kaupunkien niukkenevilla resursseilla on tehty ja tehdään kaikki mahdollinen tilanteen parantamiseksi. Kelpoista henkilökuntaa ei yksinkertaisesti vain ole saatavilla, sanoo Espoon varhaiskasvatusjohtaja Virpi Mattila tiedotteessa.
Tilannetta on hankaloittamassa myös se, että päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimukset ovat näillä näkymin muuttumassa 2030. Uusien vaatimusten mukaan aloittavan päiväkodinjohtajan tulee olla kasvatustieteen maisteri. Kuutoskaupunkien osalta nykyään maistereita on kymmenesosa johtajista.
Kaupungit vaativat, että myös sosionomien pääsy johtotehtävään pitää säilyttää hyväksymällä myös ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Kyse on myös rahasta. Isojen kaupunkien tarvitsemien korkeakoulutettujen työntekijöiden kouluttaminen maksaa arvioiden mukaan yli 160 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksen aloituspaikkojen lisäämiseen osoitettiin kertaluontoisesti 6,3 miljoonaa euroa valtion vuoden 2023 budjetissa.
– On selvää, että tämä on kuin pisara meressä suhteessa kokonaistarpeeseen. Seuraavan hallituksen on tunnistettava, kuinka mittavaa resursointia varhaiskasvatus vaatii, sanoo Oulun vs. varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Ranki.
