Palkintoraadin mukaan Risto Pyykön jutut ovat johtaneet petokorvauksia koskevan lainsäädännön muutoksiin, eikä asiaa käsitelty mediassa ennen Lapin Kansan juttuja. Risto Pyykön artikkeli Lapin Kansassa 27.3.2021.
Kuva: Lapin Kansa
Vuoden 2022 journalistisia huippuhetkiä ja työvoittoja juhlistettiin keskiviikkoiltana Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla järjestetyssä Suuri journalistipalkinto -gaalassa. Kaleva Mediaan kuuluvan Lapin Kansan toimittaja Risto Pyykkö palkittiin gaalassa vuoden alueellisen vaikuttajan palkinnolla tämän uutisoinnista porotaloudesta ja petovahinkokorvauksista.
Palkintoperusteluissa Pyykköä kehuttiin sitkeästä työstä rahojen käytön epäselvyyksien ja seurauksien selvittelystä. Palkintoraadin mukaan jutut ovat vaikuttaneet laajasti porotalouteen ja johtaneet petokorvauksia koskevan lainsäädännön muutoksiin. Valtio maksoi vuosina 2016–2021 noin 40 miljoonaa euroa poronomistajille suurpetojen aiheuttamista vahingoista.
– Hän on selvittänyt, millaisia seurauksia suurista petovahinkokorvauksista on ollut Suomen suurpetopolitiikalle sekä suurpetojen tappamiseen myönnettyjen poikkeuslupien määrälle. Ennen Lapin Kansan juttuja aihetta ei juuri ollut käsitelty mediassa, raadin perustelut kuuluivat.
Myös Kalevan toimitus oli ehdolla vuoden alueellinen vaikuttaja -sarjassa. Ehdokkuuden toi Kalevan uutisointi Oulun kaupunginjohtajahaun käänteistä ja sen keskiössä olleen Oulun kaupungin entisen yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikin saamasta varoituksesta.
Uutisoinnin keskiössä olivat muun muassa Kalevan kaupunki ja kunnat -tiimin toimittaja Panu Sivula ja tiimin tuottaja Henrik Ahola, uutisdeskin toimittaja Antti Pasanen ja rikos ja oikeus -tiimin toimittaja Susanna Kemppainen.
Vuoden alueellinen vaikuttaja -sarjassa ehdolla olleen kaupunginjohtajahaun käänteiden uutisoinnissa olivat merkittävästi mukana Kalevan uutisdeskin toimittaja Antti Pasanen, rikos ja oikeus -tiimin toimittaja Susanna Kemppainen, kaupunki ja kunnat -tiimin tuottaja Henrik Ahola ja kaupunki ja kunnat -tiimin toimittaja Panu Sivula.
Kuva: Maiju Pohjanheimo
Kalevan ehdolla ollut työ kesti yli kahden kuukauden ajan
Kaleva teki lokakuussa alkaneen ja yli kaksi kuukautta jatkuneen prosessin aikana noin 20 juttua aiheesta. Uutisointiin osallistui kymmenkunta toimittajaa kolmesta eri tiimistä. Lisäksi mukana uutisoinnissa oli tuottajia ja toimituksen johto.
Matinheikki vetäytyi kaupunginjohtajakilpailusta aiemmin yhdyskuntajohtajan virassa saamaansa varoitukseen vedoten. Varoituksen hän oli saanut ajettuaan omia ajojaan kaupungin omistamalla autolla, pitämällä pysäköintipaikkaa Kivisydämessä kaupungin laskuun ja varattuaan yhteiseen käyttöön hankitun sähköpyörön omaan käyttöönsä. Entinen yhdyskuntajohtaja sai tällä huomattavaa rahallista hyötyä.
Kaleva selvitti tapauksen taustat, ja esille nousi myös muun virkamiesjohdon ja poliittisen johdon toiminta varoitusmenettelyssä. Myös yhdyskuntajohtajan toiminnan käsittely kaupungilla sai kritiikkiä, sillä esimerkiksi Turun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen piti varoitusta liian kevyenä toimenpiteenä.
Myöhemmin poliisi aloitti entisen yhdyskuntajohtajan toimista esiselvityksen, josta Kaleva uutisoi ensimmäisenä. Esiselvityksen aloittamisen taustalla olivat julkisuudessa olleet tiedot. Selvityksen perusteella poliisi päätti aloittaa myös esitutkinnan.
Vuoden toimittajana palkittiin pilapiirtäjä Ville Ranta, journalistinen teko -palkinto Ukrainassa raportoineille toimittajille
Vuoden toimittaja -sarjassa voiton otti oululaislähtöinen pilapiirtäjä Ville Ranta. Perusteluiden mukaan Ranta on noussut viimeistään Iltalehdessä Suomen pilapiirtäjien kärkeen ja hänen piirroshahmonsa tavoittavat usein kohteiden olemuksen hykerryttävällä tavalla ja helposti tunnistettavasti.
Vuoden journalistisena tekona palkittiin eri uutisvälineille työskennelleiden suomalaisten toimittajien työ raportoimisesta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa. Palkinnon kävi noutamassa Suomen ulkomaantoimittajien yhdistys, joka lahjoittaa 10 000 euron palkintosumman ukrainalaisille toimittajille.
Vuoden juttu -palkinto myönnettiin Helsingin Sanomien Katja Kuokkaselle jutusta Työtaistelu, joka kertoi mongolialaisesta sairaanhoitajasta Anudari Boldbaatarista, joka jätti Suomen sen jälkeen, kun maahanmuuttovirasto Migri oli hylännyt hänen oleskelulupansa väärin perustein. Kahden vuoden ajan työstetty juttu käynnisti julkisen keskustelun, jonka myötä Migrin johto tunnusti käsittelyn puutteet ja laittomuudet, ja aloitti toimet prosessien parantamiseksi.
Vuoden journalistinen pomo -palkinnon sai A-lehtien ajankohtaistoimituksen sisältöpäällikkö Eeva Sederholm työstään A-lehtien digitaalisten sisältöjen kehittämisestä.
Risto Pyykön artikkeli petovahinkokorvauksista Lapin Kansassa 21.6.2019.
Kuva: Lapin Kansa
