Ukrainan hyökkäys Kurskiin on yllättänyt myös monet asiantuntijat.
Kuva: Wojtek Radwanski / AFP / Lehtikuva
Jokainen voi nähdä, että Ukrainan armeija osaa yllättää. Näin totesi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi torstaina.
Tällä viikolla Ukraina totisesti otti ja yllätti. Kuukausien puolustustaistelun jälkeen Ukrainan armeija aloitti tiistaina mittavan hyökkäyksen Kurskin alueella Venäjällä. Kursk sijaitsee aivan Ukrainan rajan tuntumassa lähellä Koillis-Ukrainassa sijaitsevaa Sumyn aluetta.
Hyökkäyksen tavoitteita voi STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mielestä toistaiseksi vain arvailla, eikä vähiten siksi, että Ukraina itse on ollut tapahtumista ja motiiveistaan vaitonainen. Ukraina ei ole toistaiseksi virallisesti kommentoinut asiaa. Presidentti Zelenskyikään ei ole kommentoinut hyökkäystä suoraan, vaan vain epäsuorasti viitannut siihen. Esimerkiksi torstaina presidentti totesi puheessaan, että Venäjän on tunnettava hyökkäyksensä seuraukset.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vierailevan tutkijan, sotatieteiden dosentin Ilmari Käihkön mukaan Ukrainan vaitonaisuus on ymmärrettävää.
– Yleensä tällaisessa hyökkäyksessä hyökkääjän (ei) kannata paljon puhua tai esimerkiksi julkaista videoita, koska sittenhän vastapuolipuolustaja pystyisi katsomaan, missä hyökkääjä on, hän sanoo.
Toiveena Venäjän perääntyminen idässä
Ukraina on ollut viime aikoina selvästi alakynnessä Itä-Ukrainassa Donetskin alueella käydyissä taisteluissa. Se saattaakin toivoa, että isku Kurskiin pakottaisi Venäjän vetämään joukkojaan Donetskista Venäjän puolelle.
Tähän viittaisi Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) sotataidon laitoksen apulaissotilasprofessorin Juha Kukkolan mukaan se, että ukrainalaiset joukot eivät ole edenneet tämänhetkisten tietojen mukaan kovin syvälle Venäjälle.
– Suuria riskejä ei ole ilmeisimmin lähdetty ottamaan sen kanssa, että lähdettäisiin hyökkäämään hirveän syvälle ja sitten jouduttaisiin saarroksiin sillä joukolla. Eli on ikään kuin tehty jotain ja sitten katsotaan, miten Venäjä siihen reagoi, MPKK:n Venäjä-ryhmään kuuluva Kukkola toteaa.
Kukkola arvioi, että on myös mahdollista, että Kurskin hyökkäys olisi ensimmäinen osa uutta isompaa operaatiota.
– Tämä olisi tavallaan ensimmäinen vaihe, jossa Venäjän asevoimat pakotetaan tekemään jotain ja sitten käynnistetään toinen hyökkäys jossain muualla.
Käihkö puolestaan kertoo jututtamiensa ukrainalaissotilaiden pitävän yhtenä mahdollisena teoriana ennaltaehkäisevää hyökkäystä.
Käihkön mukaan Ukraina on jo pitkään odottanut Venäjän hyökkäävän Koillis-Ukrainassa sijaitsevalle Sumyn alueelle. Venäjän hyökkäystä ei kuitenkaan ole tullut, ja Ukraina saattoikin nyt tarttua itse tilaisuuteen.
Kansainvälistä huomiota Ukrainaan
Ukrainan yksi mahdollinen tavoite voi olla kiinnittää kansainvälisen median huomio jälleen Ukrainan sotaan ja muuttaa sodan narratiivia.
Kukkolan mukaan Ukraina haluaa osoittaa kansainväliselle yhteisölle, että maa kykenee uusiin hyökkäysoperaatioihin.
– (Ukraina) haluaa ehkä osoittaa liittolaisilleen, että on pelissä mukana, Kukkola toteaa.
Käihkön mukaan Ukraina toivoo vakuuttavansa kansainvälisen yhteisön myös siitä, että maan sotilaallista tukemista kannattaa edelleen jatkaa. Ukrainan tuen jatkuminen voi vaarantua, jos Yhdysvaltojen presidentinvaalit voittaa marraskuussa republikaanien Donald Trump.
Ukraina myös toivonee, että sen liittolaisten antaman aseavun käyttämistä rajaavat poliittiset rajoitteet purettaisiin.
– Merkittävin (rajoite) on tällä hetkellä se, että ukrainalaiset eivät nykytietojen mukaan saa käyttää pitkän kantomatkan ohjuksia venäläisiä lentotukikohtia vastaan. Jos ukrainalaiset saisivat näin tehdä, se auttaisi Ukrainan ilmapuolustusta ja sen alueiden puolustamista.
Venäjän ilmavoimat ovat Käihkön mukaan ylivoimaiset ja myös yksi syy siihen, että Venäjä on menestynyt sodassa. Aseavun poliittisten rajoitteiden poistaminen vaikeuttaisi näin esimerkiksi Venäjän ilmahyökkäyksiä.
Ilmari Käihkö arvioi, että Kurskin hyökkäyksen avulla Ukraina pyrkii viestimään venäläisille, miltä sota tuntuu.
Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Uusi pelimerkki rauhanneuvotteluihin?
Käihkön mukaan Ukraina voi myös jo varautua mahdollisiin tuleviin rauhanneuvotteluihin.
– On mahdollista, että jos republikaanit Yhdysvalloissa voittavat, niin Ukraina pakotetaan rauhaan, Käihkö arvioi.
Tällöin saattaa olla, että rauha sovitaan nykyisillä rintamalinjoilla, jotka jäädytettäisiin.
– Silloin Ukrainalle olisi hyvä, jos heillä olisi myös Venäjän aluetta. Syy on yksinkertainen: silloin voitaisiin vaihtaa aluetta alueeseen.
Tällöin Ukrainalla olisi Käihkön mukaan yksi pelimerkki enemmän rauhanneuvotteluihin.
”Samalla mitalla takaisin”
Kurskin hyökkäys on tämänhetkisten arvioiden mukaan ensimmäinen näin suuren mittaluokan hyökkäys Venäjälle. Ukraina on myös aikaisemmin tehnyt iskuja esimerkiksi Kurskin läheiselle Belgorodin alueelle.
Käihkön mukaan voi olla mahdollista, että Ukraina yksinkertaisesti haluaa Venäjän saavan samalla mitalla takaisin.
– Niin kuin Zelenskyi viittaisi puheessaan, Venäjä toi sodan Ukrainaan, ja nyt heidän pitäisi itse tuntea, mitä he ovat tehneet, eli saada samalla mitalla takaisin, Käihkö pohtii.
Toisaalta Ukraina saattaa toivoa, että myös venäläisille tulee tunne siitä, etteivät he ole turvassa.
– Kyllähän tämä on osa sodankäyntiä, eli yritetään vakuuttaa vastapuoli siitä, että ei kannata sotaa jatkaa.
Toisaalta hyökkäys voi vaikuttaa myös siten, että venäläiset näkevät sodan jatkamisen Ukrainassa entistäkin oikeutetumpana.
Yritys nostattaa taistelumoraalia
Sekä Kukkola että Käihkö nostavat esiin myös taistelumoraalin nostattamisen tärkeänä motiivina.
– Ehkä halutaan kohottaa kotirintaman moraalia tekemällä jotain muutakin kuin hidasta perääntymistä. Toisaalta halutaan varmaankin vaikuttaa venäläiseen ilmapiiriin: sehän on kuitenkin aika iso juttu Venäjän näkökulmasta, että heidän maa-aluettaan on vallattu ainakin tilapäisesti.
Käihkö kertoo, että hänen keskusteluissaan ukrainalaisten sotilaiden kanssa on tullut ilmi, että hyökkäykseen suhtaudutaan pääosin hyväksyvästi.
– Se kommentointi on ollut sitä, että on aivan oikein hyökätä ja että tämä olisi pitänyt tehdä kaksi vuotta sitten.
Käihkön mukaan Ukraina on jo nyt onnistunut nostamaan sotilaiden mielialoja.
Käihköllä on esittää tilanteesta myös pessimistinen tulkinta: voi olla, että hyökkäys on Ukrainan viimeinen oljenkorsi. Tämän tulkinnan mukaan Ukrainassa katsotaan maan olevan niin vaikeassa tilanteessa, että maan oli kerrassaan pakko tehdä uusi aloite vaikean tilanteen kääntämiseksi.
– Hyökkäys on radikaali veto, mutta myös riskialtis sellainen. Jos tuhansia ukrainalaisia kuolee Kurskin alueella tai saadaan vangiksi, niin Ukrainan kokonaistilanne sodassa vain heikkenee, Käihkö kertoo.
