Sähkötuki saa asiantuntijoilta sekä risuja että ruusuja. Kuvituskuva.
Kuva: Vesa Joensuu
Aalto-yliopiston taloustieteilijä kritisoi hallituksen valmistelemaa sähkötukea siitä, että se kohdistuu merkittävästi hyvätuloisille.
Hallitus on valmistellut pikatahdilla kertakorvausta korkeista sähkölaskuista kärsineille kotitalouksille. Asiaa työstäneet ministerit linjasivat keskiviikkona, että tuen kokonaismäärä olisi enintään noin 400 miljoonaa euroa.
Aalto-yliopiston vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen sanoo, että alustavien laskelmien mukaan puolet tästä tuesta kohdistuisi asuntokunnista hyvätuloisimmalle neljännekselle. Tämä tarkoittaa asuntokuntia, joiden yhteenlasketut bruttotulot ovat vähintään 70 000 euroa vuodessa.
– Hyvätuloisilla on useammin varaa asua omakotitalossa. Niissä sähkölämmittäjät kuluttavat enemmän sähköä, mutta samalla näkyy yleinen yhteys tulojen ja sähkönkulutuksen välillä, Vehviläinen sanoo STT:lle.
Asuntokunta muodostuu samassa asunnossa asuvista ihmisistä. Se eroaa siten kotitalouksista, jossa asuvat ihmiset käyttävät tuloja yhdessä. Esimerkiksi alivuokralainen ei välttämättä ole kotitalouden jäsen.
Vehviläinen kuuluu Datahuone-hankkeeseen. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) alaisuudessa toimivaan hankkeeseen kuuluu useiden yliopistojen tutkijoita taloustieteen keskus Helsinki GSE:n kautta.
Laki valmis vasta ensi vuonna
Uudesta tuesta kerrottiin lisätietoja keskiviikkona.
Sen omavastuu on 100 euroa kuukaudessa ja tukikatto 700 euroa kuukaudessa. Tuki perustuu kotitalouksien sähkölaskuihin marras- ja joulukuussa. Hyvitys suoritetaan kerralla sähkölaskussa, eikä sitä tarvitse erikseen hakea.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) vahvistaa, että korvaus kohdentuu kaikille kotitalouksille, joiden sähkölasku osuu raja-arvojen väliin.
– Kaikki ovat varmasti sitä mieltä, että ne pitäisi kohdentaa heikoimmassa asemassa oleville, mutta vahvan yksityisyydensuojan takia tarvitsisimme uuden lain, jos luovuttaisimme tulotietoja sähköyhtiöille tai yhdistelisimme tulo- ja kulutustietoja. Nykytiedoilla ei ole mahdollisuutta rajata tukea kotitalouksien tulojen mukaan, Lintilä sanoo.
Hän arvioi, että esitys kertakorvauksesta ehtii lausuntokierrokselle loppiaisen jälkeen.
– Lausuntoaika on yleensä pari viikkoa, mutta siitä ehkä joudutaan tinkimään vähäsen.
Säästökannuste säilytettävä
Suomen Pankin kotimaisen talouspolitiikan prosessipäällikkö Essi Eerola arvelee, että malliin sisältyvä tukikatto edesauttaa kertakorvauksen kohdentumista kaikkien eniten tukea tarvitseville.
– Tiedämme, että hyvätuloiset kotitaloudet kuluttavat selvästi enemmän sähköä kuin pienituloiset. Ehkä siinä mielessä katto on pyritty laittamaan sitä ajatellen, että tuki kohdistuisi oikein, Eerola arvioi.
Myös omavastuu pitää hänen mukaansa huolen siitä, ettei tuki kohdistu kaikille kotitalouksille. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi pienet kerrostaloasunnot.
Eerola pitää uudessa kertakorvauksessa hyvänä elementtinä, että se ei heikennä kannustinta säästää sähköä. Tämän vuoksi pitäisi myös pystyä sitoutumaan siihen, ettei vastaavaa tukea toteuteta vaikka vuoden alussa uudelleen.
– Jos kotitaloudet tai yritykset alkavat odottaa, että tällaisia paketteja tulee uudelleen, niin se heikentää kannustinta säästää, Eerola sanoo.
