Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, etteivät Oikeutta eläimille -järjestön salakuvaajat ole syyllistyneet eläinsuojelurikokseen odottaessaan kuukausia ennen eläinsuojeluilmoitusten tekemistä kuvaamistaan turkiseläimistä.
Turkistarhoja edustava Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto (Fifur) on syyttänyt pohjanmaalaisilla turkistarhoilla salakuvia ottaneiden aktivistien syyllistyneen eläinsuojelurikokseen.
– Salakuvaajat ovat rikkoneet eläinsuojelulakia. Kuvia on pantattu kuukausikaupalla, kun olisi pitänyt toimia välittömästi, jos näkee jotain mielestään huolestuttavaa, liiton viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen sanoo.
Tolvasen mukaan ilmoitusvelvollisuus koskee kuitenkin vain valvontaviranomaisia, ei tavallisia ihmisiä tai järjestöjä.
Edes törkeän eläinsuojelurikoksen ilmoittamatta jättäminen ei Tolvasen mukaan tässä tapauksessa ole rangaistavaa.
– Lainsäädännöstä ei löydy pykälää, jossa heillä olisi mitään ilmoitusvelvollisuutta havaitsemistaan epäkohdista. En tiedä, mistä turkistarhaajat ovat tämän idean saaneet. Ei siinä ole mihinkään rangaistavaan tekoon syyllistytty, Tolvanen kertoo.
– Jos eläinlääkäri olisi vastaavan havainnon jättänyt ilmoittamatta, niin hänen osaltaan voitaisiin jo pohtia rikosvastuuta, Tolvanen lisää.
Tolvasen mukaan salakuvaajat ovat kuitenkin saattaneet syyllistyä julkisrauhan rikkomiseen tunkeutumalla turkistarhojen tiloihin.
Oikeutta eläimille -järjestö kuvasi eläimiä ja niiden oloja useilla Pohjanmaan turkistarhoilla.
Kuva: Oikeutta eläimille
Oikeutta eläimille: Ilmoitukset tehtiin, kun materiaalit oli saatu kasaan
Oikeutta eläimille -järjestö julkaisi Suomen turkistarhoilta salaa otetut kuvat tammikuun puolivälissä. Kuvat oli otettu kuudelta Pohjanmaalla sijaitsevalta turkistarhalta.
Kuvia oli otettu eri ajankohtina. Järjestön mukaan vanhimmat kuvat olivat peräisin viime kesältä.
Järjestön kampanja- ja viestintävastaava Kristo Muurimaan mukaan viranomaisilmoitukset kuvatuista tarhoista tehtiin siinä vaiheessa, kun materiaalit oli saatu kasaan.
– Käsittääkseni se, missä vaiheessa ilmoitus tehdään, ei muodosta eläinsuojelurikosta. Meidän mielestämme on erikoista, että tarhaajat keskittyvät syyttelemään kuvaajia. Ne, jotka tässä ovat nyt potentiaalisesti syyllistyneet eläinsuojelurikokseen, ovat tarhojen omistajat, Muurimaa sanoo STT:lle.
Muurimaan tiedossa ei ole, että salakuvaajien toimista olisi ainakaan vielä tehty rikosilmoitusta.
Turkistarhaajien liitto harkitsee rikosilmoitusta
Oikeutta eläimille -järjestö on kertonut toimittaneensa tiedot kuvatuista tarhoista viranomaisille eläinsuojelutarkastuksia varten. Eläinsuojeluilmoitukset tehtiin tammikuun alussa. Järjestön mukaan yhdestä tapaukseen liittyvästä turkistarhasta tehtiin samalla poliisille rikosilmoitus.
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liitto kritisoi sitä, että ainakin osassa tapauksia kuvien ottohetkestä eläinsuojeluilmoitusten tekemiseen oli kulunut yli puoli vuotta.
– Siellä on ajettu täysin omaa asiaa ja omaa mediapeliä. Ei ole ilmoitettu havainnoista viipymättä niin kuin laki vaatii, jotta niihin (mahdollisiin eläinsuojelurikkomuksiin) ylipäätään voitaisiin puuttua ja näitä tapauksia voitaisiin selvittää kunnolla, Nissinen sanoo.
– Tässä on niin pitkä ajallinen ikkuna, että näitä asioita on tosi vaikea jälkikäteen selvittää, hän lisää.
Nissisen mukaan yhdellä tiloista, jossa on väitetysti käyty, on ollut aidatussa tilassa myös minkkejä. Tässä tapauksessa salakuvaajat olisivat Nissisen mukaan rikkoneet myös minkkitiloille asetettuja EU:n tautisuojausmääräyksiä.
Fifur ei ole toistaiseksi tehnyt salakuvaajista rikosilmoitusta, mutta sen tekemistä harkitaan. Liitosta kerrotaan, että aiemmissa salakuvaustapauksissa yrittäjät ovat yleensä itse tehneet rikosilmoituksen niin halutessaan. Nissisen mukaan yksi liiton edustamista yrittäjistä harkitsee nyt rikosilmoituksen tekemistä.
– Tietenkin neuvomme ja tuemme jäsenyrityksiä tässä, Nissinen kertoo.
Järjestö: Sallitutkin häkkikoot johtavat käytöshäiriöihin
Julkaistuissa salakuvissa näkyy eläimiä, jotka kärsivät märkivistä silmätulehduksista, korvavammoista, epämuodostuneista jaloista sekä vammautuneista ja verta vuotavista hännistä.
Oikeutta eläimille -järjestön mukaan julkaistuissa kuvissa ei näy mitään tavallisuudesta poikkeavaa tai laitonta vaan aivan tavanomaista lain sallimaa turkiseläinten pitoa. Muurimaan mukaan kyse ei siten ole ongelmasta, johon tarkastajat edes pystyisivät puuttumaan.
Muurimaan mukaan pääasiallisena ongelmana ovat hyvin ahtaat häkit. Esimerkiksi ketuilla saattaa järjestön mukaan olla häkissä käytössään vain miljoonasosa lajityypillisestä elintilasta.
– Ahtaat häkit johtavat erilaisiin käytöshäiriöihin, mutta eläinsuojeluviranomaiset eivät pysty puuttumaan häkkien kokoihin. Asetukset sallivat tällaisten aivan liian pienien häkkien käyttämisen turkisalan kasvatuksessa, Muurimaa kertoo.
Muurimaan mukaan eläinsuojelulaki periaatteessa kieltää eläinten pitämisen kärsimystä aiheuttavalla tavalla, mutta lain periaatteet on hänen näkemyksensä mukaan vesitetty asetuksilla.
Muurimaa ei ota suoraan kantaa siihen, miksi kuvat julkaistiin niin myöhään niiden ottamisen jälkeen. Hän korostaa ongelman ytimessä olevien häkkien säilyneen samoina.
Liiton mukaan todistusaineistoa ei välttämättä ole
Viisi kuudesta tarhasta, joilla salakuvaajat olivat käyneet, ovat Fifurin jäseniä.
Nissinen kertoo Fifurin keskustelleen otetuista salakuvista liittoon kuuluvien viiden tarhan kanssa. Keskusteluissa on Nissisen mukaan käynyt ilmi, että kuvista on todella vaikeaa tunnistaa yksittäisiä eläimiä.
– Täytyy huomioida sekin, että näillä tiloilla on ollut nahkonta-aika. Kaikki viime kauden tuotantoeläimet on siis nahkottu eli todistusaineistoa suuntaan tai toiseen ei välttämättä ole olemassa, Nissinen kertoo.
– Tietysti aktivistitahot tietävät tilojen aikataulut ja sitä on hyödynnetty. Pyritty syyllistämään tuottajia, Nissinen sanoo.
Nissinen huomauttaa, että salakuvaajat ovat ennenkin odottaneet pitkiä aikoja ennen turkistarhoilta otettujen kuvien julkaisua.
Fifurista kerrotaan, että liiton eläinlääkäri käy tarkistamassa kyseiset tilat varmuuden vuoksi, kuten salakuvausepäilyissä on aina tapana. Nissinen kertoo, että rikosilmoituksen kohteeksi joutuneella tilalla valvontaeläinlääkäri on jo käynyt eikä sieltä ollut yrittäjän mukaan löytynyt mitään huomautettavaa.
Nissisen mukaan juuri tämä yrittäjä harkitsee nyt rikosilmoituksen tekemistä salakuvaajista. Fifur ei kertonut STT:lle, mistä turkistarhayrittäjästä on kyse.
Turkistarhoihin tehdään säännöllisiä auditointeja
Nissisen mukaan valtaosa Suomen aktiivisista turkistarhoista on Fifurin jäseniä. Aktiivisesti toiminnassa olevia jäsentarhoja on Nissisen mukaan noin 500. Liiton ulkopuolisia aktiivisia tarhoja on hänen mukaansa enintään muutama kymmenen.
Nissinen korostaa, että liittoon kuuluvilla tarhoilla on tiukka sertifiointiohjelma. Tarhoihin tehdään säännöllisiä auditointeja, jotka perustuvat sekä alan kansalliseen että EU-tason valvontaan.
Suurin osa Euroopan entisistä turkistuottajamaista on lopettanut turkistarhauksen. Suomen turkistarhat ovat saaneet viime vuosina julkista rahallista tukea koronapandemian vuoksi.
