Liian lyhyet reitit eivät kannusta liikkumaan.
Näin sanoo Tea Tuohioja, joka on käyttänyt pyörätuolia viiden vuoden ajan.
Ennen vammautumistaan hän oli aktiivinen luontoliikkuja, joka nautti vaeltamisesta ja luonnossa liikkumisesta täysin sydämin. Luonnon syleilyssä vietetyt hetket toimivat erinomaisina tasapainottajina pääkaupunkiseudun sykkivän elämänrytmin keskellä.
– Kyse ei ole siitä, etten haluaisi liikkua luonnossa vielä nykyäänkin, vaan siitä, että sinne pääseminen on vaikeutunut huomattavasti, Levillä asuva Tuohioja huokaa.
Pallasjärven Punaisillahiekoilla sijaitsevalta päivätuvalta ei ole esteetöntä pääsyä rantaan ja veteen. Se harmittaa Tea Tuohiojaa, vaikka hän ymmärtää, ettei jokaista paikkaa luonnossa voi tehdä esteettömäksi.
Kuva: Laura Leppäjärvi
Tuohiojan olohuoneen ikkunasta aukeaa näkymä Kätkätunturille, jonka päältä on kirkkaalla säällä mahdollista nähdä kaikki lähialueen tunturit.
Tunturin laelta avautuvia maisemia Tuohioja ei usko kuitenkaan koskaan pystyvänsä näkemään omin silmin, sillä jyrkkä ja kivikkoinen nousu Kätkän huipulle haastaa kävelevänkin retkeilijän.
