THL esittää, että korona luokiteltaisiin yleisvaarallisen tartuntataudin sijaan valvottavaksi tartuntataudiksi.
Kuva: Jussi Leinonen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) esittää, että covid-19-tauti eli koronavirustauti luokiteltaisiin yleisvaarallisen tartuntataudin sijaan valvottavaksi tartuntataudiksi. THL kertoo esityksestään vastauksessaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) lausuntopyyntöön.
THL on jo aiemmin sanonut, että koronan luokittelusta yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi on syytä luopua.
THL pitää nykytilanteessa koronaviruksen ihmisille ja yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen torjumisen kannalta olennaisimpana sitä, että taudinkuvien mahdollinen vakavoituminen voidaan havaita riittävän nopeasti. Vakavoitumisen voisi aiheuttaa esimerkiksi uusi variantti tai rokotteen tehon lasku.
THL:n mukaan toinen vaihtoehto on, että koronavirusta ei luokiteltaisi edes valvottavaksi tartuntataudiksi, mutta mikrobilöydöksestä olisi ilmoitettava.
Myös Työterveyslaitos ja useat hyvinvointialueet kertovat omissa lausunnoissaan kannattavansa samaa muutosta.
STM ehdotti huhtikuun puolessa välissä, että koronavirus määriteltäisiin jatkossa valvottavaksi tartuntataudiksi. Tartunnasta ei kuitenkaan tarvitsisi tehdä lääkärin tartuntatauti-ilmoitusta.
STM kertoi tuolloin tiedotteessaan, että koronaviruksen tapausmäärät ja kuolemantapaukset ovat globaalilla tasolla laskeneet vuodenvaihteen jälkeen.
Maailman terveysjärjestö WHO arvioi tammikuussa, että koronapandemia voitaisiin julistaa päättyneeksi kesään mennessä.
STM:n valmisteleman asetuksen lausuntokierros päättyy perjantaina.
Poikkeusvaltuuksien käytöstä jo luovuttu
Tartuntauti on THL:n mukaan yleisvaarallinen, jos sen tartuttavuus on suuri, se on vaarallinen ja taudin leviämistä voidaan estää sairastuneeseen tai altistuneeseen kohdistuvilla toimilla. Yleisvaarallisiin tartuntatauteihin kuuluvat esimerkiksi ebola, polio, rutto, tuhkarokko sekä hepatiitit A ja E.
Taudin yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi luokitteleminen mahdollistaa yksilöön ja väestöön kohdistuvia rajoitustoimia sekä esimerkiksi virka-apua ja lääkkeiden saatavuuden turvaamista.
Taudin luokittelun muuttaminen valvottavaksi tartuntataudiksi merkitsisi siis sitä, ettei esimerkiksi rajoituksia voitaisi ottaa käyttöön. Pelkästään luokittelu yleisvaaralliseksi ei kuitenkaan merkitse rajoitusten voimassaoloa, vaan niiden käyttöönotto edellyttää aina viranomaisen välttämättömyysharkintaa.
STM:n muistion mukaan yleisvaarallisuuden mahdollistamien toimivaltuuksien toimeenpanosta on jo käytännössä luovuttu. Esimerkiksi pakollisia terveystarkastuksia ei ole enää järjestetty, yleisötilaisuuksia ei ole kielletty eikä karanteeni- tai eristyspäätöksiä enää laadittu.
Tartuntatauti luetaan valvottavaksi, jos taudin esiintymisen seuranta edellyttää lääkärin antamia tietoja tai taudin leviämisen ehkäiseminen vaatii erityisiä toimia sen toteamiseksi tai hoidon toteutumisen varmistamiseksi. Lisäksi tartuntatauti luetaan valvottavaksi, jos se on kansallisella rokotusohjelmalla ehkäistävä. Valvottavat taudit ovat niin vakavia, että lääkärin on tehtävä niistä ilmoitus THL:n rekisteriin.
Valvottavia tartuntatauteja ovat esimerkiksi hiv, malaria, klamydia, puutiaisaivokuume sekä hepatiitit B ja C.
Valtioneuvosto muutti tartuntatautiasetusta viime vuoden alussa niin, ettei lääkärien enää tarvitse tehdä tartuntatauti-ilmoitusta muun muassa uuden koronavirustyypin aiheuttamasta infektiosta THL:n ylläpitämään rekisteriin. THL katsoo lausunnossaan, että lääkärin tartuntatauti-ilmoitusvelvollisuuden vapautusta on syytä jatkaa.
