Vaaleihin liittyvä häirintä on ollut pinnalla viime aikoina. Kuvituskuva.
Kuva: Jussi Leinonen
Kevään vaalien alla tökeröt vale-ehdokkaat ja trollitilit ovat nousseet ilmiöksi viestipalvelu Twitterissä ja aiheuttaneet huvittuneisuutta. Asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että vaalihäirintä on usein paljon hienovaraisempaa ja se aloitetaan jo paljon ennen vaaleja.
– Ei voi lähteä siitä, että vaalihäirintää tai vaaleihin liittyvää informaatiovaikuttamista tapahtuu vain vaalien aikaan, sanoo lehtori Panu Moilanen Jyväskylän yliopistosta.
Vaalihäirinnällä pyritään rapauttamaan luottamusta yhteiskuntaan ja demokraattiseen järjestelmään sekä ohjailemaan keskustelua. Tällaisiin asioihin ei vaikuteta lyhyellä aikavälillä.
– Vaalihäirintää on tehty jo pitkän aikaa. Se näkyy selvästi siinä keskustelussa, mitä on käyty korona-aikana ja käydään edelleen, kun puhutaan esimerkiksi eliiteistä, Moilanen sanoo.
Venäjän on kuitenkin tällä hetkellä vaikea vaikuttaa Suomen vaaleihin ainakaan turvallisuuspolitiikassa. Vaalihäirinnällä halutaan aiheuttaa eripuraa, ja tällä hetkellä kansakunta on turvallisuuspolitiikassa jopa poikkeuksellisen yhtenäinen.
Trollailu herättää vastareaktion
Tähän mennessä valehenkilöllisyyksillä Twitterissä esiintyneiden trollitilien ja vale-ehdokkaiden toiminta ei ole näyttänyt kovin ammattimaiselta. Osa heidän sanomisistaan on selvästi käännetty käännöskoneilla. Moni valetileistä jakoi esimerkiksi ”Nato ei voi tallentaa Suomea” -tekstin.
Moilanen ei kuitenkaan usko, että trollitilit ja niiden viestit olisi tehty täysin pilailumielessä.
– Suomessa suurin osa ihmisistä toimii vastuullisesti. Näkisin todennäköisempänä, että toiminta on peräisin jostain muualta kuin Suomesta. Siihen viittaavat myös nämä käännöskukkaset ja kankea kieli, hän sanoo.
Vale-ehdokkaat ja selvät trollailut aiheuttavat sosiaalisessa mediassa yleensä nopean vastareaktion – joku ilmoittaa pian, että tämä on trolli.
– Mutta jos ajatellaan yleisemmällä tasolla, ja jos pyritään vaikuttamaan esimerkiksi yhteiskunnassa käytäviin keskusteluihin ja siihen, mihin teemoihin kiinnitetään huomiota ja mitkä teemat ovat pinnalla, ne saattavat hyvinkin jäädä huomaamatta, Moilanen sanoo.
Turvallisuusasioista laaja yksimielisyys
Huoltovarmuuskeskuksen johtava asiantuntija Antti Sillanpää sanoo, että vaikka Venäjän retoriikka ja Kreml-myönteisten toimijoiden retoriikka on koventunut, hänestä on vaikea nähdä, että Venäjä tällä hetkellä pystyisi vaikuttamaan suomalaisiin vaaleihin.
– Syynä on esimerkiksi se, että turvallisuusasioista ei ole jakavaksi teemaksi. Kreml on pyrkinyt leventämään jakolinjoja, mutta turvallisuusasioista ollaan tällä hetkellä harvinaisen yksimielisiä, hän sanoo.
Kun muutama vuosi sitten alettiin puhua boteista, huomattiin Sillanpään mukaan, ettei ilmiö ole täysin kaksijakoinen. Usein ei ole kyse ihmisistä tai boteista, vaan molemmista.
– Tämä on liukunut paljon epämääräisemmäksi, hän sanoo.
Sillanpää arvioi, että tekniikan kehittyessä edessä voi olla paljon pahansuopaista toimintaa ja tulevaisuudessa voi olla entistä vaikeampi erottaa, mikä on aitoa yhteiskunnallista keskustelua.
– Varmasti on paljon hienovaraisempiakin tekniikoita, joita me emme vielä vain ymmärrä, Sillanpää sanoo.
