Elmine Enbuske oli juuri täyttänyt 20 vuotta, kun hän lähti kevättalvella vuonna 1883 kahden sisarensa kanssa hiihtämään 600 kilometrin matkaa kohti tuntematonta.
Lähtöpaikka oli silloisessa Turtolan pitäjässä, nykyisessä Pellossa, Nivanpään Pissinkorvassa. Siellä taloaan asunutta Elminen isää kutsuttiin Pissin Pekaksi. Oikealta nimeltään hän oli Niilo Petteri Iisakinpoika Enbuske.
]]>
Elminella oli matkakumppaneinaan kaksi siskoaan, kolme vuotta vanhempi Greta Johanna ja 26-vuotias Eeva Karolina. Kotiin jäivät tyttöjen vanhemmat ja viisi sisarusta.
Sisarusten matkan määränpää oli jossain Jäämeren rannalla. Tarkempaa tietoa ei lähtijöillä ollut.
Itsellisyyden hakua
Vaikka Ruijaan oli vaeltanut vuodesta 1835 alkaen jopa 15 000 miestä, naista, nuoria ja vanhempia, kokonaisia perheitä pääasiassa Lapin läänin alueelta, oli Enbusken sisaruksilla edessään paitsi pitkä myös vaarallinen matka.
Oulun yliopistossa työskentelevä Matti Enbuske tuntee erityisesti Tornionjokilaaksosta lähteneiden historiaa, koska on sitä tutkinutkin.
