Presidentti Sauli Niinistö matkustaa tänään Turkkiin kuin myös Unkarin pääministeri Viktor Orban.
Kuva: Anssi Jokiranta
Jos Turkki tällä viikolla ilmoittaa ratifioivansa Suomen Nato-jäsenyyden, se luo Unkarille ennennäkemättömät paineet tehdä samoin, arvioi tutkija Katalin Miklossy Helsingin yliopistosta.
– Jos Turkki hyväksyy, se varmasti panee vauhtia Unkarissakin.
Presidentti Sauli Niinistö matkustaa tänään Turkkiin, jossa hän tapaa huomenna Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin. Niinistön odotetaan tuovan matkalta mukanaan lupauksen siitä, että Turkki ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden.
Unkarissa on lykätty Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien käsittelyä lukuisia kertoja, viimeksi tällä viikolla. Unkari on Miklossyn mukaan käyttänyt Turkkia ja sen vaatimuksia tekosyynä ratifioinnin viivyttämiselle.
– Nyt sitten testataan, että jos Turkilla ei ole mitään ongelmaa ratifioida Suomea, miten se vaikuttaa Unkariin.
Ratifointi onnistuisi tarvittaessa hyvin nopeasti
Miklossy pitää varmana, että jos Turkilta saadaan ratifiointi, myös Unkari ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden viimeistään ennen heinäkuun Nato-huippukokousta Vilnassa. Jos näin ei käy, se aiheuttaisi tutkijan mukaan Natossa ennennäkemättömän kriisin.
Unkari on vakuutellut, ettei se aio jäädä viimeiseksi maaksi, joka hyväksyy Suomen Natoon. Se, ehtisikö Unkari ratifioida Suomen vielä ennen Turkkia, on Miklossyn mukaan kuitenkin epävarmaa.
– Jos niikseen tulee, he pystyvät tekemään sen hyvin nopeasti vielä tämän kuun aikana, tutkija sanoo.
Miklossyn mukaan Unkarin puolustus nojaa täysin Natoon, minkä vuoksi hän uskoo, ettei Unkari uskaltaisi riskeerata Naton tuomaa turvaa jättämällä Suomea ratifioimatta.
– Se laukaisisi Naton sisäistä keskustelua ja kriisiä siitä, kuka on tärkeämpi Natolle: sotilaallisesti vahvat pohjoismaat vai Unkari, joka on muutenkin koko ajan toiminut hajottavasti Natossa, Miklossy sanoo.
Niinistön lisäksi Turkkiin matkustaa tänään Unkarin pääministeri Viktor Orban.
Miklossy arvioi ajankohdan olevan siinä mielessä sattuma, että Orban osallistuu Ankarassa turkinsukuisten kansojen neuvoston kokoukseen, joihin hän on osallistunut vuodesta 2018.
Uutistoimisto Anadolun mukaan presidentti Erdogan tapaa ainakin osan kokoukseen osallistuvista johtajista kahden kesken.
Miklossy uskoo Orbanin tapaavan myös Niinistön Turkin-visiittinsä aikana.
”He koplaavat näitä kahta asiaa yhteen”
Unkari on virallisesti kiistänyt, että se liittäisi Nato-prosessia ja EU-politiikkaa toisiinsa. EU on jäädyttänyt Unkarin EU-rahoitusta, sillä se haluaa Unkarin tekevän oikeusvaltiota korjaavia uudistuksia.
Miklossyn mukaan Unkarin teot todistavat muuta kuin mitä virallisesti sanotaan.
– He ovat tulleet tänne ja esittäneet, kuinka loukkaantuneita he ovat siitä, että Suomi ja Ruotsi ovat kritisoineet oikeusvaltiokehitystä. Mitä tämä on, jos ei todiste siitä, että he koplaavat näitä kahta asiaa yhteen?
Miklossy viittaa Unkarin parlamentin valtuuskunnan viimeviikkoiseen vierailuun Suomessa ja Ruotsissa. Neljän hengen valtuuskunnasta kaksi oli EU-parlamentin jäseniä.
– Mitä tekemistä EU-parlamentilla on tämän asian kanssa, Miklossy kysyy.
Eteneekö Ruotsin prosessi?
Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei Turkki ole vielä ratifioimassa Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Mitä Unkarilta voi siis Ruotsin prosessin osalta odottaa?
Se on Miklossylle vielä kysymysmerkki. Unkarin suhde Ruotsiin on hänen mukaansa hyvin erilainen kuin Suomeen.
Ruotsi esitetään Unkarin valtion hallitsemassa mediassa usein varoittavana esimerkkinä liberaalista maahanmuuttopolitiikasta ja siitä seuranneista ongelmista, Miklossy sanoo.
– Toisaalta Ruotsi on EU-puheenjohtajamaa, joten luulen, että he eivät halua ärsyttää Ruotsia liikaa, koska Ruotsi pystyy vaikuttamaan esimerkiksi siihen, että milloin, missä vaiheessa ja millä tasolla keskustelua oikeusvaltiomekanismista ja tukien saannista otetaan esille.
Kolmanneksi, Unkarin armeijan lennosto käyttää pääasiassa Ruotsin Gripen-hävittäjiä, ja esimerkiksi niiden huolto ja varaosat ovat riippuvaisia Ruotsista, Miklossy sanoo.
– Siinä mielessä Ruotsi on Unkarille tärkeämpi (kuin Suomi).
Yhdysvallat patistelee Unkaria kohti länttä
Miklossy katsoo, että myös Yhdysvallat on lisännyt painetta Unkarin suuntaan: Yhdysvaltojen Unkarin-suurlähettiläs David Pressman kutsuttiin viime viikolla kotiin Yhdysvaltoihin, jossa hän keskusteli maiden suhteen tilasta muun muassa ulkoministeri Antony Blinkenin kanssa.
Senaatin johdon kanssa suurlähettilään kerrottiin keskustelleen muun muassa Suomen ja Ruotsin Natoon liittymisen kiireellisyydestä.
– Unkari on saavuttanut tärkeän hetken tulevan polkunsa määrittämisessä. Kun Venäjän perusteeton sota raivoaa naapurissa, on aika vahvistaa suhdetta Unkarin ja sen transatlanttisten liittolaisten ja kumppaneiden välillä, suurlähettiläs sanoi tiedotteessa.
Unkarin hallitus on pitkään pitänyt Yhdysvaltoja ja sen nykyhallintoa pilkkanaan, Miklossy sanoo.
– Nyt on ilmeisesti ylitetty Yhdysvalloissa jonkinlainen kynnys, että nyt riitti tämä Unkarin vastaanhangoittelu.
