Petteri Orpon hallitus on heikentämässä työttömyysturvaa. Työntekijäjärjestöt vastustavat leikkauksia.
Kuva: MAURI RATILAINEN
Työntekijäjärjestöt suhtautuvat torjuvasti hallituksen suunnitelmiin heikentää työttömyysturvaa, ilmenee hallituksen lakiesitykseen jätetyistä lausunnoista.
Etenkin kritiikkiä kerää ehdotus palkansaajan työssäoloehdon pidentämisestä 12 kuukauteen, kun nykyisin aika on 26 kalenteriviikkoa eli puoli vuotta. Lausunnoissa korostetaan, että muutos vaikeuttaisi etenkin osa-aikaisissa ja määräaikaisissa työsuhteissa olevien asemaa.
– Muutos tulee vähentämään merkittävästi ansiopäivärahaan oikeutettujen määrää. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että yhä useampi työtön joutuu turvautumaan perusturvaan ja toimeentulotukeen. Työssäoloehdon muutosten seurauksena erityisesti yhä useampi osa-aikaista ja keikkatyötä tekevä työntekijä jäisi ansioturvan ulkopuolelle, noin puolta miljoonaa jäsentä edustava STTK sanoo lausunnossaan.
Järjestön mukaan pitkä 12 kuukauden työssäoloehto ei kannusta hakemaan lyhyitä alle vuoden pituisia määräaikaisia töitä työttömyyden aikana, koska tällainen työ ei täytä työssäoloehtoa.
STTK:n mukaan myös ehdotettu työssäoloehdon euroistaminen, eli muuttaminen tuloperusteiseksi, heikentää merkittävästi etenkin pienipalkkaisten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömyysturvaa.
Euroistaminen kuitenkin jakoi lausunnonantajien mielipiteitä. Esimerkiksi noin 13 000 jäsenen Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut (YKA) kertoi kannattavansa palkansaajan työssäoloehdon muuttamista tuloperustaiseksi, vaikka järjestö ei tue työssäoloehdon pidentämistä. YKAn mukaan euroistaminen parantaisi niiden asemaa, jotka työskentelevät sekä palkansaajana että yrittäjänä.
Myös yli 800 000:ta jäsentä edustava SAK on jo aiemmin kertonut kannattavansa sitä, että viikkokohtaisesta työajan tarkastelusta siirrytään tuloperusteiseen työssäoloehdon tarkasteluun. SAK kuitenkin sanoo, että jos työssäoloehtoa pidennetään, tulisi työttömyyttä edeltävää työssäoloa tarkistella kolmen vuoden ajalta, kun nykyään tarkastelujakso on kaksi vuotta.
– Muutoin työssäoloehdon kerryttäminen vaikeutuu entistä rajummin, SAK arvioi lausunnossaan.
”Romuttavat koko ansioturvajärjestelmää”
Sekä SAK että STTK korostivat perjantaina omissa tiedotteissaan, että ne vastustavat kaikkia esitettyjä heikennyksiä työttömyysturvaan.
Kaavailtuihin leikkauksiin kuuluu myös työttömyysetuuden suojaosan poisto. Nykyisin osa-aikatyötä tekevä työtön on voinut tienata 300 euroa kuussa ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahan määrään. STTK:n mukaan työttömyysetuuden suojaosa on erityisen tärkeä pienipalkkaisille osa-aikatyössä oleville sekä pätkätyöläisille. Järjestö vastustaakin sen poistamista, samoin kuin lapsikorotusten poistamista sekä työttömyysturvan omavastuun pidentämistä.
– Leikkaukset kohdistuvat erityisesti pienituloisiin työntekijöihin ja heikentävät heidän työttömyytensä aikaista toimeentuloa kohtuuttomalla tavalla. Leikkaukset romuttavat myös koko ansioturvajärjestelmää, SAK puolestaan sanoo tiedotteessa.
Samoilla linjoilla on 120 000 jäsenen Ammattiliitto Pro. Sen mukaan työttömyysturvan leikkaukset heikentävät kohtuuttomalla tavalla ihmisten taloutta ja tulevat lisäämään lapsiperheköyhyyttä ja toimeentulotuen tarvitsijoita.
– Hallituksen esitys on vastuuton ja sitä edistetään puhtaasti poliittisista syistä. Siitä puuttuu täysin kokonaisvaltainen näkökulma, jossa heikennysten kielteisiä vaikutuksia ja kasautumista samoille henkilöille ja perheille pyrittäisiin lieventämään, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen arvioi ammattiliiton tiedotteessa.
”Valmisteltu kovalla kiireellä”
SAK kritisoi myös, että hallituksen esitys on valmisteltu poikkeuksellisen kovalla kiireellä ja lyhyellä lausuntoajalla.
– Kohtuuttoman lyhyelle lausuntoajalle ei ole perusteita. Esitys pitää sisällään lisäksi vain osan hallituksen linjaamista työttömyysturvan leikkauksista. Osa heikennyksistä, kuten ansiopäivärahan leikkaaminen porrastamalla, valmistellaan vasta seuraavaan hallituksen esitykseen, SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen sanoo tiedotteessa.
Väänänen pitää hyvin ongelmallisina valtiovarainministeriön tekemiä staattisia kannustinlaskelmia, koska niissä ei arvioida leikkausten yhteisvaikutuksia ja todellisia vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen.
– Ennätyksellisen tiukalla aikataululla ja ilman vaikutusarviointeja valmisteltu esitys pitää palauttaa valmisteluun, Ammattiliitto Pro puolestaan katsoo.
