Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto kätteli Yhdysvaltain Anthony Blinkeniä Suomen Natoon liittymisen seremoniassa. Taustalla Naton pääsihteeri Jens Stolgenberg.
Kuva: JOHANNA GERON / POOL
Suomi etsii Natosta yhteistyötä varautumisessa muun muassa uudenlaisiin uhkiin, hybridiuhkiin sekä epäkonventionaalisiin uhkiin, kuten leväperäisiin puheisiin ydinaseiden käytöstä.
Näin ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi Brysselissä Naton päämajassa osallistuttuaan ulkoministerikokoukseen ensimmäisen kerran Nato-maan ulkoministerinä. Suomesta tuli Naton jäsen tiistaina, kun Haavisto luovutti Suomen liittymisasiakirjat Yhdysvaltain ulkoministerille Antony Blinkenille.
Haavisto näki Naton tuovan Suomelle hyötyjä muun muassa Naton puolustussuunnittelussa, jossa varaudutaan erilaisiin mahdollisiin skenaarioihin. Niin ikään hän totesi, että kenen tahansa kynnys puuttua Suomen turvallisuuteen kielteisesti tai suunnitella jotain pahaa Suomea vastaan nousee.
– Tietää, että jos käy tämän 31. jäsenmaan kimppuun, niin siellä on 30 muuta, jotka siihen reagoivat, Haavisto sanoi.
Millainen Nato-maa Suomesta tulee?
Illan tiedotustilaisuudessaan Haavisto kertoi muitakin ajatuksiaan siitä, minkälainen Nato-maa Suomesta tulee tai pitäisi hänen mielestään tulla.
Haavisto totesi Naton palanneen Euroopan turvallisuuteen. Hänen mukaansa tässä näkyy Kiinan ja Venäjän vaikutus ja se, että maiden ”sieluista kilpaillaan nyt tavattoman kovaa”.
– Olen omassa puheenvuoroissani korostanut sitä, että Euroopan unioni säilyy meidän tärkeänä ulkopoliittisena viitekehyksenä. Meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme ei muutu muilta osin, Haavisto sanoi.
Hän listasi Nato-Suomen tärkeiksi puolustamisen kohteiksi yhä rauhan, ihmisoikeudet ja kestävän kehityksen sekä nosti esiin ilmastonmuutoksen torjumisen merkityksen turvallisuuden kannalta.
Haaviston mukaan nuo ajatukset sopivat hyvin Naton pirtaan, jos katsoo Naton kokonaisagendaa tänä päivänä.
– Aivan samoja asioita Naton pöydissä käsitellään, Haavisto sanoo.
Hänen mukaansa esimerkiksi Ukrainan sodan aiheuttamat ympäristövaikutukset ja ydinvoimariskit ovat nousseet Nato-keskustelussa esille.
