Unkarin parlamentti on äänestänyt Suomen Nato-jäsenyyden puolesta. Kuvassa Unkarin parlamenttitalo.
Kuva: Peter Lakatos
Unkarin parlamentti äänesti maanantai-iltana Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnin puolesta. Vain kuusi edustajaa äänesti Suomen jäsenyyttä vastaan ja 182 sen puolesta.
Unkarin päätöksen myötä Turkki on ainoa jäljellä oleva sotilasliiton jäsenmaa, jonka ratifiointi Suomelta puuttuu.
Turkin parlamentin ulkoasiainvaliokunta hyväksyi Suomen jäsenyyden torstaina. Asian odotetaan tulevan Turkin parlamentin käsiteltäväksi lähiaikoina.
Suomen kanssa samaan aikaan Nato-jäsenyyttä hakeneen Ruotsin ratifiointien aikataulu on vielä auki. Unkarin parlamentti ei maanantaina äänestänyt Ruotsin jäsenyydestä.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kiitti Unkaria Suomen Nato-jäsenyyden ratifioimisesta Twitterissä.
– Kiitos selvin luvuin tehdystä päätöksestä! Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet vahvistavat koko liittokunnan turvallisuutta. On kaikkien etu, että myös Ruotsi on Naton jäsen ennen Vilnan huippukokousta, hän tviittasi.
Turkki on ilmoittanut, ettei se ole vielä valmis ratifioimaan Ruotsin jäsenyyttä, koska maa ei ole vielä edennyt riittävästi niissä asioissa, joista Turkin, Ruotsin ja Suomen yhteisessä kolmikanta-asiakirjassa on sovittu.
Turkissakin äänestettäneen tällä viikolla
Turkkilainen parlamenttilähde maan pääkaupungista Ankarasta kertoi STT:lle maanantai-iltana, että Turkin parlamentti saattaa äänestää asiasta keskiviikkona tai torstaina tällä viikolla.
– Olemme valmistautuneet äänestämään Suomen Nato-jäsenyydestä keskiviikkona tai torstaina, mutta äänestys voi lykkääntyä vielä ensi viikollekin. Edelle ovat ajaneet taloudelliset asiat, joilla on merkitystä vaaleissa, kuten tukien jakaminen eläkeläisille, lähde sanoi.
– Viimeistään äänestyksen on tapahduttava ennen 5. huhtikuuta vaaliaikataulujen vuoksi, hän kertoi.
Jos ”mitään provoisoivaa” ei tapahdu Suomessa ennen äänestystä, Suomen Nato-jäsenyys ”hyvin varmasti” ratifioidaan myös Turkissa, hän sanoi.
Turkissa järjestetään 14. toukokuuta tärkeät presidentin- ja parlamenttivaalit, joissa ratkaistaan Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin sekä hänen AK-puolueensa yli kaksikymmenvuotisen valtakauden jatkuminen.
