Silakan kilohinta on vaatimaton, mutta muuta vaatimatonta ei silakassa olekaan, totesi aikoinaan ruokatoimittaja Mysi Lahtinen. Ja silakat ovatkin kelvanneet Varsinais-Suomessa niin arki- kuin juhlapöytiin.
Varsinais-Suomen maakunta käsittää Loimaan, Salon, Turun, Vakka-Suomen ja Turunmaan seutukunnat. Maantieteellinen sijainti rannikolla hyvien kalastusvesien äärellä on määritellyt pitkälti ruokaperinnettä. Lautaselle on päätynyt niin silakkaa ja haukea kuin ahventakin.
Silakka on ollut demokraattinen herkku, josta on valmistettu muun muassa etikkaista suutarinlohta, silakkalaatikkoa ja kullanruskeita silakkapihvejä. Useat kalareseptit ovat saaneet vaikutteita Tukholmasta.
Tiiviit yhteydet Tukholmaan, asema Suomen vanhimpana kaupunkina ja maantieteellinen sijainti ovat vaikuttaneet siihen, että uudet ruokavaikutteet ovat levinneet muualle Suomeen alun alkaen usein Turun seudulta. Haarukkaakin käytettiin ensimmäisen kerran Turun linnassa, josta se levisi kaikkien suomalaisten ruokapöytään.
Niukkuus ja sesonkiajattelu näkyvät perinneruoissa
Kansallista ruokaperinnettä on leimannut se, mitä on ollut saatavilla, ja toisaalta se, mistä on ollut puute.
Nostalginen kesäkeitto on hyvä esimerkki siitä, miten sesongissa olevat kasvikset on niiden kypsyessä nostettu päätähdeksi. Toinen esimerkki on varsinaissuomalainen sallatti, jossa käytetään kesäkauden tuoreita juureksia.
