Väestöliiton mukaan hallitusohjelmassa esitetyt sosiaaliturvan leikkaukset osuvat vähätuloisiin lapsiperheisiin. Jos perheet ajetaan kovin ahtaalle, heidän avuntarpeensa kasvaa. Tämä aiheuttaa liiton mukaan lopulta enemmän kustannuksia kuin mitä säästöjä tavoiteltiin.
Asumistuen leikkauksen, lapsikorotusten poiston ja toimeentulotuen tiukentamisen vaikutukset on selvitettävä huolella ja pidättäydyttävä muutoksista, jotka lisäisivät lapsiperheköyhyyttä. Jos lapsikorotuksiin puututaan, ne tulee kompensoida muilla perhe-etuuksilla, liitto katsoo.
Hallitusohjelmasta löytyy hyviä kirjauksia muun muassa lapsimyönteisestä yhteiskunnasta, työn ja perheen yhteensovittamisesta ja tiettyjen lapsilisien nostoista, sanoi liiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Tutkimusprofessori Anna Rotkirch. Arkistokuva.
– Kun isoista asioista ja taloudesta ruvetaan puhumaan, lapsikysymys jotenkin jää taustalle. Ja nythän se näkyy hallitusohjelmassa niin, että siellä on hienot kirjaukset, mutta leikkauslista on kova. Miten se tasapainotetaan, on nyt iso kysymys, Koivuranta sanoi.
– Tästä hallitusohjelmasta ei vielä näy se, että todella ymmärrettäisiin, että kuulumme maailman alhaisimpien syntyvyyden maihin, sanoi tutkimusprofessori Anna Rotkirch.
Tyytyväisyys tukeen nousi
Väestöliiton Perhebarometrissä on selvitetty kokemuksia siitä, tukeeko valtiovalta perheitä riittävästi. Vuonna 2018 tuen koki riittäväksi 19 prosenttia vastaajista, joilla oli taloudessaan alaikäisiä lapsia. Viime vuonna osuus oli noussut 35 prosenttiin.
Koko väestön tasolla perheiden saamaa tukea piti riittävänä 37 prosenttia, eli taso oli suurin piirtein sama kuin perheellisillä, Rotkirch huomautti.
Muutoksen syistä ei ole tutkittua tietoa, mutta Rotkirch arvioi Juha Sipilän hallituksen vaihtelevien leikkauspuheiden vaikuttaneen vuoden 2018 vastauksiin.
– Etuudet olivat pääosin meillä ihan hyvät verrattuna muihin maihin. Mutta yhteiskunnallinen signaali oli tosi epäjohdonmukainen, poukkoileva, syyllistävä ja huono.
Avun tarve kasvanut
Valtaosa perheistä voi Suomessa tutkitusti hyvin, mutta kipupisteitäkin on, Rotkirch sanoi. Ne liittyvät muun muassa yksinäisyyteen ja sosiaalisen tuen puutteeseen, parisuhteisiin sekä arjen kuormittavuuteen.
Väestöliiton keskustelutukea ja neuvontaa tarjoavassa Perhepulma-palvelussa vastataan vuosittain lähes 1 300 avunpyyntöön. Avun tarve on vuosien varrella selvästi kasvanut, eikä kaikkeen pystytä vastaamaan, kertoi Heidi Schrooten Perhepulma-palvelusta.
Suomessa on yksi maailman alhaisimmista syntyvyyksistä. Kuvituskuva.
Kuva: Heli Rintala
– Meillä on jo pari vuotta ehkä korostuneesti näkynyt asiakaskunnassa, että jaksaminen on koetuksella. Isoilla kriiseillä on varmaan oma vaikutuksensa siihen.
Muun muassa taloudellisen niukkuuden aiheuttamat huolet ovat korostuneet. Yhteyttä ottavat kertovat myös esimerkiksi tukiverkkojen puuttumisesta ja väsymyksestä.
Pandemian vaikutuksia näkyy edelleen etenkin ihmissuhteissa, kertoi vanhemmuuden asiantuntija Johanna Sassali. Esimerkiksi välit isovanhempiin voivat olla eristäytymisen jäljiltä vieläkin etäiset.
Tukea hakevien keskuudessa nousee esiin myös häpeää.
– Valtaosa palvelussamme asioivista kipuilee jonkun vanhemmuudessa vaikean tunteen kanssa. Siellä saattaa olla vihaa lasta kohtaan tai jopa katumusta lasten hankkimisesta, Schrooten sanoi.
– Moni häpeää ja pelästyy näitä tunteita. Ja kun häpeä on niin voimakas, moni jättää avun hakemisen aivan viime tippaan. Siitä toivoisin, että ihmiset pääsisivät irti.
Väestöliitto kampanjoi syksyn aikana teemalla ”Kaikki on perheestä”.
