Vanha Kaleva: Nuoret yöpyivät teltoissa ja olivat vesillä neljän päivän ajan Iin Röytän edustalla

Vanha Kaleva: Nuoret yöpyivät teltoissa ja olivat vesillä neljän päivän ajan Iin Röytän edustalla

Oulun Merenkävijöiden nuoret purjehtijat leireilivät Iin Röytän vesillä 50 vuotta sitten heinäkuun alussa 1973.

Oulun Merenkävijöiden nuoret purjehtijat leireilivät Iin Röytän vesillä 50 vuotta sitten heinäkuun alussa 1973.

Kuva: Kalevan arkisto

6.7.1973. Aurinkoisessa meren saaressa kimaltavilla laineilla ovat Oulun Merenkävijöiden juniorit viettäneet leirielämää ja harrastaneet purjehdusta neljän päivän ajan. Mukana Iin Röytässä oli yli viisikymmentä tyttöä ja poikaa, sekä vasta-alkajia että jo juniori-iän loppupuolella olevia, tottuneita purjehtijoita. Leirin johtajana toimi rakennusmestari Veli Lehto ja kouluttajana Matti Pehkonen.

Röytän saaren omistaa valtio ja Telakkasäätiö on vuokrannut siitä osan. Saareen kestää mantereelta moottoriveneellä runsaan parikymmentä minuuttia. Leiriläisten käytössä oli ruokalarakennus sekä sauna. Kentälle oli pystytetty iloisenvärisiä telttoja, joissa yövyttiin.

Rannalla lojuvat jollat ovat suurimmaksi osaksi lasten omia. – Seuralla on vain kolme omaa jollaa. Kiikelin venevajan palossa tuhoutuivat miltei kaikki seuran omistamat veneet. Uusi telakka-alue on tarkoitus saada Hietasaareen, jossa on jo suoritettu ruoppauksiakin.

Oulussa on kolme purjehdusseuraa, Merenkävijöiden lisäksi Oulun Purjehdusseura sekä Työväen Pursiseura. Jäseniä näissä on yhteensä 700–800, kaikissa suunnilleen yhtä paljon, kertoi Oulun Merenkävijöiden kommodori Erkki Kajaus.

Herännäisyys roihahti 1830-luvulla

Herännäisyydellä on vanhat perinteet Kalajokilaaksossa, joka tänä vuonna saa olla valtakunnallisten herättäjäjuhlien isäntäjokilaakso. Herännäisyys ei alkanut yhtäkkiä vaan lähinnä kahden alueelle muuttaneen papin ansiosta. Jo 1800-luvun alussa muodostui Pidisjärven kappalaisen apulaisen Matias Woldstedtin ympärille kymmenhenkinen heränneitten ryhmä. Ylivieskan kappalaiseksi valittiin 1828 Joonas Lagus ja 1830 vihittiin papiksi ja määrättiin kirkkoherran apulaiseksi Kalajoelle Niilo Kustaa Malberg.

Nämä kaksi miestä vaikuttivat herännäisyyden leviämiseen eri tavoin, Lagus persoonallisella sielunhoidolla, Malberg taas voimakkailla ja vetoavilla saarnoillaan.

Sievin seurakuntaelämää aktivoi kaksi voimakasta herätysliikettä, herännäisyys ja vanhoislestadiolaisuus. – Nyt olemme valmistautuneet herättäjäjuhlien viettoon ja todennäköisesti vuonna 1976 täällä pidetään suviseurat, sanoi Sievin kirkkoherra Martti Takala.

Naiset, olkaa ilman peruukkia, jos sopii!

Naiset, olkaa luonnollisia. Miksi pidätte peruukkia, jos se ei ole aivan välttämätöntä. Kerran saatellessani tyttöä kotiin, ihailin häntä. Mutta kun tahdoin silitellä hänen hiuksiaan, tunsin ikään kuin kuolleeseen koskettaneeni. Olisin mieluummin halunnut tuntea elävät hiukset, vaikka ne ovatkin ohuet ja pehmeät, mutta niin luonnolliset. Nimimerkki Luonnollisuutta ihaileva (Kirjeitä toimitukselle palstalla).

Lähde

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *