Venäjä irtisanoo Suomen Murmanskin ja Petroskoin toimipisteiden perustamissopimuksen, vahvistaa Suomen ulkoministeriö. Sen mukaan Venäjä sulkee myös oman toimipisteensä Lappeenrannassa.
Muuten Suomen ulkoministeriön viestinnästä oltiin asian suhteen lyhytsanaisia.
Perustamissopimusten irtisanomiset ja Lappeenrannan toimipisteen lakkautus tapahtuvat 1. heinäkuuta, kertoi uutistoimisto Tass.
Murmanskin ja Petroskoin toimipisteet toimivat Suomen Pietarin-pääkonsulaatin alaisuudessa.
Venäjä ilmoitti asiasta Suomen Moskovan-suurlähettiläälle Antti Helanterälle, joka kutsuttiin Tassin mukaan tiistaina puhutteluun Venäjän ulkoministeriöön. Venäjä kertoi myös antaneensa asiasta Suomelle nootin.
Nootti on yleinen diplomaattisen kirjeenvaihdon muoto ulkoministeriöiden ja ulkovaltojen edustustojen välillä tai edustustojen kesken.
Suomi on sulkenut Murmanskin- ja Petroskoin-toimipisteet tilapäisesti aiemmin tänä vuonna. Murmanskin-toimipiste suljettiin tammikuussa, ja Petroskoin-toimipisteen toiminta keskeytettiin toistaiseksi huhtikuussa.
”Suomi luopunut sotilaallisesta liittoutumattomuudesta”
Venäjän ulkoministeriön mukaan Venäjä päätti vähentää keskinäistä konsuliedustustojen läsnäoloa, koska nykyinen tilanne ei vastaa tämänhetkistä Venäjän ja Suomen välisten suhteiden tasoa.
– Täysi vastuu tilanteesta on Suomen puolella, Venäjän ulkoministeriö sanoi lausunnossaan.
Venäjän päätös johtuu lausunnon mukaan Suomen harjoittamasta vastakkainasettelusta Venäjää kohtaan, mikä on aiheuttanut vakavaa vahinkoa Venäjän ja Suomen suhteille.
– (Suomen aloitteesta) kahdenkeskistä poliittista vuoropuhelua on vähennetty, monipuolinen kauppa ja taloudellinen yhteistyö ovat raunioina, ystävyyskaupunkien ja ystävyysalueiden verkosto sekä tiivis rajat ylittävä vuorovaikutus on tuhottu ja lento- ja rautatieliikenne on lopetettu, ministeriö sanoi Tassin mukaan.
Samaan aikaan Suomi on Venäjän ulkoministeriön mukaan luopunut perinteisestä sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ja liittynyt Natoon, joka ei peittele Venäjän vastaista suhtautumistaan.
Venäjä on aiemmin jäädyttänyt Suomen edustustojen pankkitilit Venäjällä. Suomi sai tiedon asiasta 27. huhtikuuta, kertoi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) tiedotustilaisuudessa 17. toukokuuta.
Venäjä pyrkii läntisten rivien hajottamiseen
Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen pitää toimipisteiden sulkemista ennen kaikkea symbolisena toimenpiteenä.
– Vaikka tämän päätöksen käytännön merkitys on vähäinen, se merkitsee poliittisesti kahdenvälisten suhteiden heikkenemistä entisestään, Himanen sanoi STT:n haastattelussa.
Käytännön tasolla Venäjän päätöksellä ei ole Himasen mukaan kuitenkaan suuria vaikutuksia.
Himanen sanoi Venäjän päätöksen olevan ensimmäinen laatuaan toisen maailmansodan jälkeen.
– Yleensä diplomaattiset ja konsulaariset suhteet ovat toimineet myös vaikeina aikoina.
Venäjän toimintaan liittyy Himasen mukaan tietoinen pyrkimys kohdella eri maita eri tavoin. Venäjä haluaa minimoida EU:n ja Naton kaltaisten järjestöjen merkityksen kahdenvaltaisten suhteiden kautta. Eriyttävällä kohtelulla Venäjä pyrkii läntisten rivien hajottamiseen.
Suomen kohdalla tilanteeseen liittyy Himasen mukaan väistämättä esimerkiksi maan tuore Nato-jäsenyys.
Venäjä voi turvautua esimerkiksi karkotuksiin
Himanen ei näe todennäköisenä, että Venäjä sulkisi Suomen suurlähetystön Moskovassa tai pääkonsulaatin Pietarissa. Hän ei kuitenkaan poissulje lisätoimenpiteiden mahdollisuutta.
– Herää ajatus, että jos Venäjä haluaa jatkaa tällä tiellä, se voi turvautua karkotuksiin. Niistä kovin toimenpide olisi suurlähettilään karkottaminen.
Esimerkiksi Baltian maiden suurlähettiläät eivät ole tällä hetkellä Moskovassa. Baltian maiden suurlähetystöt toimivat Himasen mukaan tällä hetkellä asianhoitajien tasolla.
Himanen ei osaa ennakoida, miten Suomi voisi reagoida Venäjän päätökseen. Yksi mahdollisuus olisi vetäytyä talvisodan jälkeen tehdystä Suomen ja Venäjän välisestä sopimuksesta, joka koskee Venäjän Maarianhaminan-konsulaatin toimintaa.
