Yksityisten metsänomistajien kemera-tukea jäi käyttämättä useita miljoonia Pohjois-Pohjanmaalla – varoilla olisi kunnostanut 100 kilometriä metsäautotietä

Yksityisten metsänomistajien kemera-tukea jäi käyttämättä useita miljoonia Pohjois-Pohjanmaalla – varoilla olisi kunnostanut 100 kilometriä metsäautotietä

Pohjois-Pohjanmaalla jäi käyttämättä viime vuonna useita miljoonia yksityisille metsänomistajille maksettavaa kemera-tukea.

Lyhenne kemera tulee sanoista Kestävän metsätalouden rahoituslaki, joka on voimassa tämän vuoden loppuun asti, kunnes uusi kannustinjärjestelmä Metka tulee voimaan.

Pohjois-Pohjanmaalla tukea maksettiin viime vuonna 6,4 miljoonaa euroa, kun varoja olisi ollut käytettävissä 8,9 miljoonaa euroa.  Käyttämättä jäi siis 2,5 miljoonaa, mutta käyttöaste oli silti maan keskiarvoa parempi.

Suometsänhoitoon tukea oli varattu 1,1 miljoonaa, josta käytettiin 700 000. Metsäteihin oli varattu 1,26 miljoonaa euroa, josta käytettiin 900 000. Nuoren metsän hoidon tukea oli varattu Pohjois-Pohjanmaalle 4,4 miljoonaa euroa ja tästä käytettiin 3,8 miljoonaa euroa.

Koko maassa kemera-tukea käytettiin yhteensä 37 miljoonaa euroa, ja käyttämättä jäi 20 miljoonaa. Käyttöaste valtakunnallisesti oli siis 65 prosenttia.

Korkein käyttöaste oli Kainuussa, 74 prosenttia, toiseksi korkein Pohjois-Pohjanmaalla, 72 prosenttia. Metsäkeskuksen tiedotteen mukaan tuen käyttö on vähentynyt viime vuosien aikana.

– Käyttämättä jääneelle tukisummalla Pohjois-Pohjanmaalla olisi ollut mahdollista tehdä nuoren metsän hoitoa yli 10 000 hehtaarin pinta-alalla tai kunnostaa metsäautotietä keskimääräisellä perusparannuskustannuksella lähes 100 kilometriä, toteaa rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen Suomen metsäkeskuksesta.

Metsien määräaikaiseen suojeluun maksettu ympäristötuki on sen sijaan säilyttänyt suosionsa ja tuelle olisi ollut käyttöä määrärahoja enemmän. Pohjois-Pohjanmaalla tukea maksettiin 700 000 euroa, koko maassa 8,1 miljoonaa euroa.

Määrärahoja on tänä vuonna käytettävissä noin 15 miljoonaa euroa, eli tuen määrä lähes kaksinkertaistuu.

Yleisimpiä suojeltuja kohteita olivat rehevät ja puustoiset metsät, kuten lehdot ja korvet, pienvesien välittömät lähiympäristöt sekä monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät.

Ympäristötuki maksetaan mestänomistajille korvauksena 10 vuoden mittaisesta suojelusta, jolloin alue tulee jättää hakkuiden ja metsänhoitotöiden ulkopuolelle.

Lähde

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *