22.7.202420:00
Euroopan unionin jäsenmaiden ulkoministerit olivat maanantaina koolla Brysselissä keskustelemassa Ukrainan ja Lähi-idän tilanteesta.
Suomea kokouksessa edusti ulkoministeri Elina Valtonen (kok). Hän kommentoi kokouksen yhteydessä myös Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin päätöstä luopua presidenttiehdokkuudestaan marraskuun vaaleissa.
Valtosen mukaan Suomella ja Euroopalla on syytä olla kiitollisia Bidenin presidenttikauden aikana tehdystä vahvasta yhteistyöstä.
”Transatlanttinen linkki ei ole varmaan koskaan ollut niin vahva kuin se nyt on. Se, että hän on päättänyt jättäytyä pois presidenttikilpailusta on vahva, itsenäinen ja vastuullinen päätös. Me tietenkin tuemme tulevaa Yhdysvaltain presidenttiä”, Valtonen totesi.
Presidentti Sauli Niinistö totesi maanantaina Helsingin Sanomille, että hänen mukaansa vaikuttaa siltä, että Bidenillä on jokin ”piilevä sairaus”.
Valtonen ei halunnut kommentoida Niinistön puheita. Hän kertoi nähneensä Bidenin kesällä Washingtonissa Naton huippukokouksessa.
”Ei minulla ollut mitään huomautettavaa siihen, mitä hän puhui ja teki myös suljetuissa kokouksissa.”
Unkarin toiminta ei ole oikein
Unkarin EU-puheenjohtajuuskauden avaus on järkyttänyt monia. Unkarin pääministeri Viktor Orbán vieraili heti kauden alussa yllättäen ”rauhanmissiolla” Ukrainassa, Venäjällä ja Kiinassa. Hän kätteli Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia vain muutamaa päivää ennen kuin Venäjä iski ukrainalaiseen lastensairaalaan.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tuomitsi viime viikolla linjapuheessaan europarlamentissa Orbánin kiertueen.
Valtosen mukaan ulkoministerikokouksessa käytiin pitkä keskustelu Unkarin toiminnasta.
”On tärkeää korostaa, että Unkarin toiminta puheenjohtajamaana ei ole hyväksyttävää. Ei ole oikein, että Unkari esiintyy EU:n edustajana kiertäessään esimerkiksi Moskovassa ja Pekingissä ja tuoden esille sellaisia asioita, jotka eivät vastaa EU:n virallista linjaa.”
Valtosen mukaan jossain vaiheessa on hyvä kysyä, onko EU Unkarille oikea viiteryhmä, jos maan ajatukset poikkeavat fundamentaalisesti EU:n yhteisestä arvopohjasta.
Suomi ja Ruotsi ovat päättäneet boikotoida Unkarin EU-puheenjohtajuutta sillä tavalla, että maiden ministerit eivät osallistu kesän aikana neuvoston epävirallisiin kokouksiin.
Tukea palestiinalaishallinnolle
Ulkoministerit ilmaisivat kokouksessa huolensa Gazan tilanteen heikentymisestä. Apua ei saada perille. Myös liikkuminen Gazan sisällä on vaikeutunut.
”Jopa puoli miljoonaa ihmistä on välittömässä nälänhädässä”, Valtonen totesi.
Hänen mukaansa Israelin viimeaikaiset iskut ovat jälleen kiristäneet tilannetta osapuolten välillä.
Valtonen kertoi korostaneensa kokouksessa tulitauon, avun perille pääsyn ja panttivankien välittömän vapauttamisen tarvetta.
EU julkaisi hiljattain 400 miljoonan euron tuen palestiinalaishallinnolle. Unioni vetoaa myös sen puolesta, että Israel vapauttaisi palestiinalaishallinnon jäädytetyt varat.
”Palestiinalaishallinto on sitoutunut reformiohjelmaan, jonka päämäärä on se, että kyseinen hallinto voisi ottaa laajempaa roolia ja olla legitiimi hallinto palestiinalaisille matkalla kohti kahden valtion mallia. Silloin on tietenkin vältettävä tilanne, jossa palestiinalaishallinto romahtaisi kokonaan”, Valtonen sanoi.
Vaikuttamista kolmansiin maihin
Valtosen mukaan kokouksen Ukraina-osiossa puhuttiin paljon siitä, että EU:n tulee jatkaa vaikuttamistyötään kolmansien maiden suuntaan.
”Sveitsin rauhankonferenssi oli vahva onnistuminen, mutta 90 osallistujamaata on kuitenkin eri asia kuin ne 142, jotka aikoinaan äänestivät YK:ssa Ukrainan tueksi.”
Valtonen sanoi, että hänen tiedossaan on vain yksi rauhansuunnitelma, joka on YK:n peruskirjan mukainen: presidentti Volodymyr Zelenskyin rauhansuunnitelma.