2.4.202520:00
Donald Trumpin paluu valtaan on lyhyessä ajassa muokannut Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa tavoilla, jotka ovat ylittäneet synkimmätkin riskiarviot.
Siltä osin kuin Trump ei edellisellä kaudellaan onnistunut vakuuttamaan kaikkia Euroopan maita oman puolustuskykynsä tehostamisen tarpeesta, viesti on kuluneiden viikkojen aikana tullut perille hitaammillekin.
Puolustuskyvyn kasvattaminen edellyttää merkittäviä taloudellisia panostuksia ja myös arvovalintoja, jotka on perinteisesti koettu hankaliksi. Euroopan maiden tulisi samanaikaisesti pystyä kasvavassa määrin varustamaan Ukrainaa, vahvistamaan omaa puolustuskykyään, sekä katkaisemaan jo pidempään jatkunut hitaamman talouskasvun kierre.
Kaikesta pessimismistä huolimatta Euroopalla on erinomaiset edellytykset onnistua samanaikaisesti kaikessa kolmessa. Tämä edellyttää vahvaa rahoituspohjaa ja nopeaa päätöksentekokykyä kohdentaa tällä hetkellä vajaakäytöllä olevan perusteollisuuden tuotantokapasiteettia aseiden valmistamiseen.
ESM voisi toimia mallina 500 miljardin rahastolle
Rahoituksen osalta Euroopan unionin maiden julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on merkittävästi alhaisempi kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen. Tämän lisäksi EU on takavarikoinut noin 250 miljardin euron arvosta Venäjän keskuspankin varantoja, mitkä voisivat herkkyyksistä huolimatta olla riittävällä poliittisella tahdolla kanavoitavissa Ukrainan tueksi.
Eurooppa tuottaa myös maailman parhaimpia aseita perinteiseen rintamasodankäyntiin, mihin Venäjän hyökkäyssota on ukrainalaisten päättäväisyyden ansiosta tylpistynyt.
Valtioiden velkakriisin yhteydessä euromaat perustivat 2010 tilapäisen vakautusvälineen, EFSF:n, joka muuttui pysyväksi vakautusmekanismiksi, ESM:ksi.
Tämä voisi olla erinomainen malli myös Euroopan puolustusrahastolle, jonka pitäisi olla mittakaavaltaan noin 500 miljardia euroa eli samaa kokoluokkaa Saksan puolustusinvestointien kanssa, jotta Euroopalla olisi edellytykset varmistaa Ukrainan taistelukyky.
Korko maksettaisiin Venäjän takavarikkovaroista
Puolustusrahasto toimisi rahoitusinstrumenttina ja hankintaorganisaationa, mikä olisi merkittävä ero verrattuna EU:n omaan ehdotukseen (ReArm Europe). Sen kokoonpanon olisi luontevinta noudattaa viime aikoina paljon sivuttua halukkaiden maiden yhteenliittymän periaatetta, joka mahdollistaisi esimeriksi Britannian ja Kanadan osallistumisen.
Korkokustannuksia hoidettaisiin esimerkiksi Venäjältä takavarikoidulla 250 miljardilla.
Peruspääoma ja velanoton edellytyksenä olevat jäsenmaiden valtiontakaukset jaettaisiin talouksien koon mukaan. Rahaston liikkeelle laskemat sotabondit muodostavat varustautumisen taloudellisen perustan, josta koituvia korkokustannuksia hoidettaisiin esimerkiksi Venäjältä takavarikoidulla 250 miljardilla.
Ukrainan aseistaminen investoimalla eurooppalaiseen puolustusteollisuuteen olisi samalla myös talouden elvyttämistä. Tämä voisi nostaa maanosamme takaisin nopeamman kasvun uralle, sillä elvytys olisi hyvin kohdennettua tällä hetkellä vajaakapasiteetilla operoivaan perusteollisuuteen.
Ainakin tämäntyyppinen malli voisi olla kokeilemisen arvoista, koska mitään parempaa vaihtoehtoa Suomelle ja Baltian maille ei nykytilanteessa ole ollut vielä tarjolla.
Kirjoittaja on Sitran Ennakointi ja koulutus -toimintojen johtaja.